Jo kaukana takana on talvi kisareissuineen, touhuineen lastenlasten kanssa ja vierailut Siperian työn merkeissä lähetyspiireissä ja lähettäjäjärjestön seminaareissa.
Joskus ehkä kymmenen vuotta sitten humoristina tunnettu veteraanihyppääjäjärjestömme ex.presidentti tuli eräitten MM-kisojen palkintojen jaon jälkeen puristamaan kättäni sanoen:"Onneksi olkoon nyt vaikka jäitkin kisassa toiseksi viimeiseksi". Jo silloin rippikoulukaverit ainankin suurmäissä olivat alkaneet harventua, ysikympin mäkeen oli silloin minun lisäksi uskaltautunut vain yksi kilpailija, hänkin suomalainen, joka pokkasi hopeaa. Norjan MM-kisareissulla suurin mäki oli "vain" HS 75 ja keskimmäinen HS55 . Jäin kahdesti toiseksi viimeiseksi. Hyppäsin ensimmäistä kertaa yli 70 vuotiaissa ja myös ensimmäistä kertaa yli "70 kiloisissa". Molemmissa mäissä meitä oli kolme ja kahdesti jäin toiseksi viimeiseksi, mutta sain kuitenkin pokata hopeaa. Vakaa aikomukseni on. Jos Luoja suo, kilpailla syyskuun alun Kesä GP:ssä Itävallan upo uudessa Thaggsumin mäkikeskuksessa HS 100 ja HS75 mäissä yli 70 v., mutta Huom! Alle "65 kiloisissa".
Lumet Savonlinnan seudulla ovat lähes hävinneet ja routa sulaa vesisateitten jouduttamana maankamarasta. Toivottavasti Hengen kevätsateet pääsevät sulattamaan myös sydämistämme synnin roudittaman kiviseksi huomaamatta muuttuneen sydämemme. - Vapahtaja kutsuu meitä palaamaan "Ensimmäiseen rakkauteen".
Jos olet kokenut ja vielä muistat ne tuntemukset jotka liittyvät ensimmäiseen rakastumiseesi , niin iloineen kuin kipuineenkin, niin lienet kanssani samaa mieltä, että "Rakkaus ei kysy hintaa, eikä matkan pituutta". Mikään ei ollut liian kallista kun oli kysymys rakastetusta ja saattoreissulle päässyt nuorimies teki jopa paljonkin lisämutkaa, jotta sai olla rakastettunsa seurassa mahdollisimman kauan.
Evankeliumin kertomuksessa kaikkensa menettäneistä ja syvästi masentuneista Emmauksen tien kulkijoista tuli muuttuneita miehiä kun he ilta-aterialla tunsivat tiellä seuraansa liittyneen Vapahtajansa joka leivän murtamisen jälkeen, jolloin he tunsivat ylösnousseen Jeesuksen hävisi heidän näkyvistään. -Viivyttelemättä he lähtivät kertomaan kavereilleen että olivat kohdanneet ylösnousseen Jeesuksen ja muistelivat siinä kiiruhtaessaan:" Eikö sydämemme ollutkin meissä palava, kun Hän selitti meille kuinka kaikki oli tapahtunut kirjoitusten mukaan".
Samanlaisella ilolla ja kiireellä, kustannuksia laskematta ovat lukemattomat armosta pelastuksen kokeneet rientäneet viemään evankeliumia lähelle ja kauas.
Viikko sitten olin Karatusan kirkkohankkeen keräyspäälikkö Heikki Huttusen kanssa Porin ympäristössä ja Tampereella levittämässä tietoa ja keräämässä kolehtia Karatusan kirkkohankkeelle.Jaoimme prosyyrien mukana myös tilillepanokortteja. Toivottavasti saimme ennenkaikkea uskollisia esirukoilijoita niin rakennushankkeelle kuin Karatusan seurakunnalle.
Edellissunnuntaina oli Uralin tällä puolen Kazanin miljoonakaupungissa vihitty käyttöön sinne rakennettu uusi ja kaunis luterilainen kirkko . Vihkimisen toimitti Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi avustajineen. Juhlavieraita oli ollut 300 henkeä.
-Kiitos Jumalalle Kazanin kirkosta ja seurakunnasta. Kazanin kirkon rakensi marilaisen Sergei Maikovin rakennusfirma, joka rakentaa myös Karatusan kirkkoa. Tähän asti Karatusan projektin työmiehet ovat olleet paikkakuntalaisia, mutta nyt työhön tulee rakentajia myös Kazanista.
Karatusan kirkossa on menossa sisätyöt. Kirkon valmistumis-, ja vihkimisjuhlan ajasta ei minulla ole vielä varmaa tietoa, mutta kun minulta on usein kyselty milloin on kirkon vihkimisjuhlat ja kuinka sinne pääsee, olen kertonut, että optisimmat arviot vosivat olla jo ensi syksynä, mutta realismia lienee kuitenkin seuraava vuosi. Juhliin matkustamisesta olen kertonut kolmesta vaihtoehdosta.
Hätäisimmille ja vielä työelämässä oleville vajaan viikon mittainen lentomatka, Junafaneille kahden viikon matka.Lento-, ja Rautatieasema sijaitsevat n 130 km Karatusasta (30 km Minusinskista) Niille joilla on aikaa, tai mahdollisuutta järjestää lomansa on suunnitelmissa 3-4 viikon bussimatka, ajatuksena tutustua samalla Inkerin kirkon seurakuntiin matkareitin varrella Uralin molemmin puolin.
Toinen evankeliumin levittämiseen ja matkailuun liittyvä hanke on 2018 Venäjällä (Pietari,Moskova,Kazan,Saransk) pidettävien Jalkapallon MM-kisojen ajaksi suunnitteilla oleva "Futiskenkä evankelioimisaktio" . Sain idean kun muutama vuosi sitten Siperiassa vierailleen aikuisten nuorten aktioryhmän kanssa kierreltiin pikkukyliä ja koottiin lapsia ja nuoria pelaamaan ystävyysotteluita joitten ohella pidettiin evankeliumia esillä. Useimmat venäläisnuoret pelasivat paljasjaloin, koska he eivät halunneet pilata ainuita kenkiään. -Jos Luoja suo toteutamme k.o. idean
keräämällä Suomessa vähän käytettyjä futiskenkiä (uudetkin kelpaavat) ja jalkapalloja, joita sitten jaetaan niitä tarvitseville aktioitten yhteydessä. Pääpaino on tietenkin evankeliumin esillä pidossa, johon liittyy venäjänkielisen evankelioivien kirjasten ja Uusien Testamenttien jako osallistujille.
Seuraava Siperian matkani alkaa jos Luoja suo Voitonpäivänä 9. toukokuuta LFF:n (Ruotsinkielinen Rauhan Sanan lestadiolaisryhmä) 7v ikäisellä 9h Ford Tournie bussilla ja peräkärryllä vanhan siperiankävijän Ralf Lindforsin kanssa. Toksovasta tulee mukaan tuttu tulkki n 50v Volodja. Muu talkooryhmä 5 miestä ja kaksi noin parikymppistä tyttöä (kokeiksi ja Krister Mordin apulaisiksi) tulee lentämällä. Tehokasta työaikaa Suetukin kirkon remontoinnissa ( räystäskourut ym. hulevesien ohjaus,rossipohjan tuuletus ja lisäkuistin ja ulkokäymälän rakentaminen) tulee reilut 10 päivää. Jos aikaa jää niin aloitetaan Karatusan pappilan pienen 4x6m) ulkovaraston rakentaminen. Perustukset teimme Esko Kaukosen kanssa viime syksynä ja silloin ostin 70v synttärikolehdeilla myös rakennustarvikkeet. Paluulento on 1,kesäkuuta.
Joskus ehkä kymmenen vuotta sitten humoristina tunnettu veteraanihyppääjäjärjestömme ex.presidentti tuli eräitten MM-kisojen palkintojen jaon jälkeen puristamaan kättäni sanoen:"Onneksi olkoon nyt vaikka jäitkin kisassa toiseksi viimeiseksi". Jo silloin rippikoulukaverit ainankin suurmäissä olivat alkaneet harventua, ysikympin mäkeen oli silloin minun lisäksi uskaltautunut vain yksi kilpailija, hänkin suomalainen, joka pokkasi hopeaa. Norjan MM-kisareissulla suurin mäki oli "vain" HS 75 ja keskimmäinen HS55 . Jäin kahdesti toiseksi viimeiseksi. Hyppäsin ensimmäistä kertaa yli 70 vuotiaissa ja myös ensimmäistä kertaa yli "70 kiloisissa". Molemmissa mäissä meitä oli kolme ja kahdesti jäin toiseksi viimeiseksi, mutta sain kuitenkin pokata hopeaa. Vakaa aikomukseni on. Jos Luoja suo, kilpailla syyskuun alun Kesä GP:ssä Itävallan upo uudessa Thaggsumin mäkikeskuksessa HS 100 ja HS75 mäissä yli 70 v., mutta Huom! Alle "65 kiloisissa".
Lumet Savonlinnan seudulla ovat lähes hävinneet ja routa sulaa vesisateitten jouduttamana maankamarasta. Toivottavasti Hengen kevätsateet pääsevät sulattamaan myös sydämistämme synnin roudittaman kiviseksi huomaamatta muuttuneen sydämemme. - Vapahtaja kutsuu meitä palaamaan "Ensimmäiseen rakkauteen".
Jos olet kokenut ja vielä muistat ne tuntemukset jotka liittyvät ensimmäiseen rakastumiseesi , niin iloineen kuin kipuineenkin, niin lienet kanssani samaa mieltä, että "Rakkaus ei kysy hintaa, eikä matkan pituutta". Mikään ei ollut liian kallista kun oli kysymys rakastetusta ja saattoreissulle päässyt nuorimies teki jopa paljonkin lisämutkaa, jotta sai olla rakastettunsa seurassa mahdollisimman kauan.
Evankeliumin kertomuksessa kaikkensa menettäneistä ja syvästi masentuneista Emmauksen tien kulkijoista tuli muuttuneita miehiä kun he ilta-aterialla tunsivat tiellä seuraansa liittyneen Vapahtajansa joka leivän murtamisen jälkeen, jolloin he tunsivat ylösnousseen Jeesuksen hävisi heidän näkyvistään. -Viivyttelemättä he lähtivät kertomaan kavereilleen että olivat kohdanneet ylösnousseen Jeesuksen ja muistelivat siinä kiiruhtaessaan:" Eikö sydämemme ollutkin meissä palava, kun Hän selitti meille kuinka kaikki oli tapahtunut kirjoitusten mukaan".
Samanlaisella ilolla ja kiireellä, kustannuksia laskematta ovat lukemattomat armosta pelastuksen kokeneet rientäneet viemään evankeliumia lähelle ja kauas.
Viikko sitten olin Karatusan kirkkohankkeen keräyspäälikkö Heikki Huttusen kanssa Porin ympäristössä ja Tampereella levittämässä tietoa ja keräämässä kolehtia Karatusan kirkkohankkeelle.Jaoimme prosyyrien mukana myös tilillepanokortteja. Toivottavasti saimme ennenkaikkea uskollisia esirukoilijoita niin rakennushankkeelle kuin Karatusan seurakunnalle.
Edellissunnuntaina oli Uralin tällä puolen Kazanin miljoonakaupungissa vihitty käyttöön sinne rakennettu uusi ja kaunis luterilainen kirkko . Vihkimisen toimitti Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi avustajineen. Juhlavieraita oli ollut 300 henkeä.
-Kiitos Jumalalle Kazanin kirkosta ja seurakunnasta. Kazanin kirkon rakensi marilaisen Sergei Maikovin rakennusfirma, joka rakentaa myös Karatusan kirkkoa. Tähän asti Karatusan projektin työmiehet ovat olleet paikkakuntalaisia, mutta nyt työhön tulee rakentajia myös Kazanista.
Karatusan kirkossa on menossa sisätyöt. Kirkon valmistumis-, ja vihkimisjuhlan ajasta ei minulla ole vielä varmaa tietoa, mutta kun minulta on usein kyselty milloin on kirkon vihkimisjuhlat ja kuinka sinne pääsee, olen kertonut, että optisimmat arviot vosivat olla jo ensi syksynä, mutta realismia lienee kuitenkin seuraava vuosi. Juhliin matkustamisesta olen kertonut kolmesta vaihtoehdosta.
Hätäisimmille ja vielä työelämässä oleville vajaan viikon mittainen lentomatka, Junafaneille kahden viikon matka.Lento-, ja Rautatieasema sijaitsevat n 130 km Karatusasta (30 km Minusinskista) Niille joilla on aikaa, tai mahdollisuutta järjestää lomansa on suunnitelmissa 3-4 viikon bussimatka, ajatuksena tutustua samalla Inkerin kirkon seurakuntiin matkareitin varrella Uralin molemmin puolin.
Toinen evankeliumin levittämiseen ja matkailuun liittyvä hanke on 2018 Venäjällä (Pietari,Moskova,Kazan,Saransk) pidettävien Jalkapallon MM-kisojen ajaksi suunnitteilla oleva "Futiskenkä evankelioimisaktio" . Sain idean kun muutama vuosi sitten Siperiassa vierailleen aikuisten nuorten aktioryhmän kanssa kierreltiin pikkukyliä ja koottiin lapsia ja nuoria pelaamaan ystävyysotteluita joitten ohella pidettiin evankeliumia esillä. Useimmat venäläisnuoret pelasivat paljasjaloin, koska he eivät halunneet pilata ainuita kenkiään. -Jos Luoja suo toteutamme k.o. idean
keräämällä Suomessa vähän käytettyjä futiskenkiä (uudetkin kelpaavat) ja jalkapalloja, joita sitten jaetaan niitä tarvitseville aktioitten yhteydessä. Pääpaino on tietenkin evankeliumin esillä pidossa, johon liittyy venäjänkielisen evankelioivien kirjasten ja Uusien Testamenttien jako osallistujille.
Seuraava Siperian matkani alkaa jos Luoja suo Voitonpäivänä 9. toukokuuta LFF:n (Ruotsinkielinen Rauhan Sanan lestadiolaisryhmä) 7v ikäisellä 9h Ford Tournie bussilla ja peräkärryllä vanhan siperiankävijän Ralf Lindforsin kanssa. Toksovasta tulee mukaan tuttu tulkki n 50v Volodja. Muu talkooryhmä 5 miestä ja kaksi noin parikymppistä tyttöä (kokeiksi ja Krister Mordin apulaisiksi) tulee lentämällä. Tehokasta työaikaa Suetukin kirkon remontoinnissa ( räystäskourut ym. hulevesien ohjaus,rossipohjan tuuletus ja lisäkuistin ja ulkokäymälän rakentaminen) tulee reilut 10 päivää. Jos aikaa jää niin aloitetaan Karatusan pappilan pienen 4x6m) ulkovaraston rakentaminen. Perustukset teimme Esko Kaukosen kanssa viime syksynä ja silloin ostin 70v synttärikolehdeilla myös rakennustarvikkeet. Paluulento on 1,kesäkuuta.
