sunnuntai 21. lokakuuta 2018

VOSKRESSENJEN ELI PYHÄPÄIVÄN VIETTOA ETELÄ-SIPERIASSA

Viime päivinä on mielessäni soinut vanha hengellinen kansanlaulu:

"Pyhäaamun rauhaa hiljaa huokuu maa.  Häly mainen hiipuu taisto raukenee. Kuule juhlakellot kaukaa kuminoi . Temppelihin Herran kutsu sieltä soi"

Ja vielä toinenkin saman sorttinen:

"Jäi toiset aamulla nukkumaan kun otin konttini naulastaan ja kiiruhdin karjateille.
Mä kutsuin Herttaa ja Helunaa, ne seuras torveni toitontaa, ja metsä soitteli meille, Soitteli meille!

On armas sunnuntai aamutää se muistot mieleeni herättää. On toiset jo kirkkotiellä, kirkkotiellä.
Mä otin kirjani kontistain. Sen äiti vainaalta muistoks sain. Hän on jo tallella siellä. Tallella siellä."

Esko auttoi minua kun muistelimme miten laulun sanat menevät. Pitemmälle emme päässeet.

Tämä päivä pyhitettiin levolla ja Jumalan sanalla  koko viikon rakennushommien jälkeen.. Olimme koko "Pappilan sakki" Karatusan kirkon lähes valmiiksi remontoidussa sakastissa jossa ehtoollisjumalanpalveluksen toimitti Minusiskissa asuva vt.khra Sergei Shilovski. Varsinainen kirkon edelleenrakentamistyö odottaa vielä aikaansa. Suomalainen suunnitteluryhmä yhdessä Inkerin kirkon kansliapäällikkö Aleksander Smirnovin kanssa valmistelee uutta projektia.
Kirkkotyömaahan seisahtui jo yli kaksi vuotta sitten Inkerin kirkon annettua potkut kazanilaiselle rak.firmalle ja ilmoitti samalla ettei jatka suomalaisen arkkitehti Jorma Lainnen työviisumikutsua.

 Meidän talkooporukan lisäksi paikalla oli Vitalyn perheen lisäksi kaksi seurakuntalaista ja Sergein vaimo Valentina. VT:n tekstinä Sergei luki Daavidin voitokkasta taistelusta filistealaista Goljatia vastaan  ja saarnatekstinä Matteuksen evankeliumista 10, 5 ja kaksi leiviskää saaneista palvelijoista.  Tekstin luvusta ymmärsin lähes kaiken, koska se oli minulle niin tuttua, mutta saarnan kohdalla ei kuullun ymmärtäminen minun kohdalla suju, joten hartaasti kuuntelin, mutten päässyt jyvälle.

Kartusan seurakunnan aktiivien joukko täällä kunnan keskustaajamassa on  kirkkotyömaan pysähtymisen myötä pienentynyt entisestään. Kuitenkin jo tässä Karatusan kunnassa, jossa asukkaita on n 18 tuhatta on potentiaalia luterilaiselle kirkolle, sillä luterilaisella taustalla olevia asukkaita: virolaisia, latvialaisia, suomalaisten jälkeläisiä, saksalaisia ym. on noin 1600 henkeä.  Lisäksi luterilaisella taustalla olevia asukkaita on Minusinskissa, Abakanissa ja  Jermagovin kunnan alueella melkoisesti.
Toivotaan ja ennenkaikkea rukoillaan että seurakuntatyö elpyisi kirkon valmistumisen myötä. 
Hyvänä merkkinä elpymisestä pidän sitä että paikalliset anoivat rahoitusta keskuskirkolta Pietarista sakastin sisätöitä varten ja saivat rahoituksen ja laittoivat heti myös toimeksi.
Sakastissa on lämpöeristeet lattiassa kellriholvin päällä, katossa ja seinissäkin lähes kokonaan on jo kaunis panelointi ja lisälämmityslaitteena samanlainen tehokas lämpölasilla varustettu kamina kuten pappilassakin on ollut n 7v ajan. Ilmeisesti jonkunlainen peruslämpö +5-10 astetta hoidetaan sähköllä ja ennen tilaisuuksien alkua  ja niitten aikana käytetään jo mainitsemaani isohkoa rautakaminaa.

Noin kymmenen vuotta ensin Minusinskissa ja 2010 lähtien Karatusassa valtavan työmäärän tehnyt Khra Vitaly Luchagov on työuupumuksen ja masennuksen aiheuttaman sairauden vuoksi edelleen pitkällä sairaslomalla . Viime kevään hän oli hoidossa Pietarin lähellä Kronstadissa lut.kirkon parantolassa.  Tänä syksynä  Vitaly on ollut Pietarista Valko-Venäjän suuntaan vievän reitin varrella vastaavassa laitoksessa Lukassa.  Nyt Vitalia odotellaan kotiin Karatusaan.

Kun selvisimme sakastiin noin tunti ennen j.palveluksen alkua Tonja oli jo laittanut tulet uuteen etuikkunalla varustettuun kaminaan (samanlainen on myös pappilassa)  ja oli siivoamassa sakastia sisäseinien paneloinnin jäljeltä. Sakastissa oli melko holotna eli kylmä. Hieman ennen talkooporukkamme tuloa kirkolle, sinne oli saapunut myös vt.khra Sergei vaimonsa Valentinan kanssa. Ehdimme järjestellä sakastin kuntoon ennen tilaisuuden alkua ja pikkuhiljaa sakasti alkoi hieman lämmetä. Kävin kuitenkin hakemassa autosta Huden antaman sponsorihupparin lisälämmöksi. j.palveluksen aikana kaminan antama lämpö alkoi nostaa  lähempänä kaminaa istuvilla melkein hikeä pintaan,  Istuessani alttariseinän vieressä panelikasan päällä otin välillä valokuvia ja säätelin sisälämpötilaa avaamalla kylmään kirkkosaliin vievää ovea.

Viime viikolla aherrettiin kolmistaan Eskon ja Mikaelin kanssa Karatusan pappilan ulkovaraston rungon rakennushommissa. Tulomatkalla olin ostanut Abakanista peräti höylättyä runkotavaraa, kun kerrankin löysin kuivattua materiaalia. Lähellä Karatusan kirkkotyömaata sijaitsevalta sahalta olemme pappilan emännän Tonjan=Antonina kanssa hommanneet lisää sahatavaraa.
Ulkovaraston seinien runkokoolaus samoinkuin 1:n ja toisen kerroksen välisen pohjan koolaus alkaa olla valmis. Heti alkuviikosta ryhdymme asentamaan kattotuoleja (siperialaistyyliin) paikoilleen. Sitten asennetaan ruodelaudat ja päästään laittamaan paikoilleen jo yli 2v sitten ostamani kattopellit.

Ulkovaraston (pohjan mitat 4x5,5m josta kuistin osuus 1,5x4) alempi kerros tulee ainakin aluksi toimimaan kylmänä varastotilana ja samalla askartelutilana. Ylempi, noin metriä kapeampi kerros lämpöeristetään   tilapäismajoitukseen.jota voi syksyisin ja keväisin lämmittää sähkollä. Jos meidän työt sujuu hyvin, niin voi olla että ensi kevään Siperian matkalla voimme nukkua rakentamassamme kämpässä.

Tuosta otsakkeen venäjänkielisestä ylösnousemuksen päivästä eli sunnuntaista sen verran, että kun ateistinen maan hallitus yritti koko valtakautensa ajan poistaa uskonnon vaikutuksen, niin jokainen sunnuntai muistutti yhdestä kristinuskon tärkeimmästä asiasta jota maan ortodoksi kirkko pääsiäisen aikana vahvasti pitää esillä :"Hristos Voskres- Kristus on ylösnoussut".

lauantai 13. lokakuuta 2018

JÄLLEEN SIPERIASSA

Vallan mahdoton määrä vettä on ehtinyt virrata Jenisei-joessa edellisen  (toissa talvena)blogikirjoitukseni jälkeen.

 Sitä kirjoitusta oli edeltänyt vielä pitempi tauko  ja kertoilin siinä k.o. taukoon vaikuttaneista teknisistä ongelmista kompjuuterin käytössäni  sekä tauon aikaisista vaiheista Siperia projektissani.
Nyt lienee syytä yrittää (lyhyesti jos mahdollista) kertoa viime keväisestä Suetukin kyläkirkon sisämaalaus talkooreissusta  ja heinäkuun alussa vietetyistä Suetukin kirkon 130v.juhlista.

Ajoimme Ralf Lindforsin ja Mikael Bergmanin kanssa LFF:n n8 ikäisellä 9 hlön Ford Tourneo-bussilla Etelä-Siperiassa Karatusan kunnassa sijaitsevaan Suetukin kylään. Poikkesimme Pietarissa ostamassa lastin maalia. Osa talkooporukkaa teki matkan lentäen ( Krister ja Karin Mård sekä puuseppä Brage ja vaimonsa  maalarimestari Gunilla).
Talkooprojekti (Lattian, alttariseinän, parven  ja penkkien maalaaminen) onnistui hyvin ja sopivasti kun maalit olivat kuivuneet tuli Suetukiin n.10 hengen valtuuskunta Virosta  piispa Salumäen ja Moskovasta matkaan lähteneen Viron suurlähettilään johdolla. Piispa Salumäe saarnasi jumalanpalveluksessa Eestin keelel,Suomeksi ja Venäjäksi . Khra Vitalia tuuranneen pastori Sergei Shilovskin toimiessa liturgina.
Olimme kuljettaneet Suomesta myös 32m pitkän kierrätykseen joutuneen Pietarsaaren kirkon keskikäytävämaton, jonka katkaisimme Suetukin kirkkoon sopivaksi ennen Venäjän tullia.
Osan jäännösmatosta veimme Karatusan kirkon sakastiin, jonne rakensimme ulkoportaat ja ovet sekä alttaripöydän.
En ehtinyt niihin 130v juhliin vaan osallistuin Ryttylässä Kansanlähetyspäiville,  mutta jo mainitsemani  LFF:n (Ruotsinkielinen Rauhan Sanan liike) Ralf Lindfors tuurasi minua ja samalla edusti juhlissa Kansanlähetystä. Toivottavasti Ralf saa aikaiseksi juhlista jutun kuvineen  Uusi Tie lehteen.
Toukokuisella talkooreissulla oli "pieniä" koettelemuksiakin. "Uudehkossa" pikkubussissa oli toisen takapyörän laakeri antanut sivuääntä jo menomatkalla. Sergei Shilovski oli löytänyt Abakanista   varaosat, joita yritettiin Karatusan korjaamolla asentaa, muttei se työ onnistunut .
Ralf soitteli useamman kerran Pietarsaarelaiseen Fordin huoltokorjaamoonkin. Ajamista jatkettiin vanhoilla laakereilla. Lopullinen onnistunut huoltoremontti tehtiin n 700 km ajomatkan jälkeen Kemerovon Ford-huollossa, jonne piti tilata lisää varaosia Moskovasta.
Kolmen vrk:n odotusajan hyödynsimme ajamalla linja-bussilla Aitamäen lähettiperheen luokse Novosibirskiin, jossa avustimme perheen muuttotalkoissa ja samalla tapasimme myös SEKLin uutta lähettiä Saara Karttusta.
Ennen kotimatkan alkua kävimme Ralfin kanssa " viimeisenä parina uunista ulos" maalausurakan jälkeen ystävämme "kyläpäällikkö" Jan Kensupin saunassa. Nopeaotteinen Ralf oli heittänyt työrytkynsä saunan pesään eikä huomannut että siinä meni myös Fordin ainoat avaimetkin.  Vara-avainten pikatoimitus Pietarsaaresta oli huomattavsti nopeampi kuin vastaava varaosatoimitus Moskovasta Kemerovoon. Ralf sukulaispoika oli kuljettanut vara-avaimet Helsinkiin ja sinne Siperiasta lentänyt puuseppä Brage tuli paluulennolla avainten kanssa Abakaniin. Saimme huokaista helpotuksesta.
Suetukin kyläkirkon 130v juhlissa oli piispa Kuukauppi häntä avustaneen virolaispapin ja vt.khra Sergei Shilovskin kanssa kastaneet 18 lasta ja neljä aikuista. Juhlissa oli ollut runsaasti väkeä ja ne olivat onnistuneet kaikin puolin. Perjantaina oli pidetty erikseen lastenjuhlat.

Tälle syksyn talkooreissulle lähdimme minun puolitoista vuotta sitten ostamallani 2001 vm VW Transporter dieselillä Mikael Bergmanin kanssa.Tulomatka sujui hyvin. Poikkesimme viemässä tavaraa Novosibirskin lähetelle Aitamen perheelle ja Saara Karttuselle. Kolmas talkoomies, nyt kait jo viidettä kertaa Siperiassa oleva jäppiläläinen ex.mv ja sikafarmari Esko Kaukonen matkusti lentäen. Saavuimme Mikaelin kanssa jo eilen iltapäivällä ja poikkesimme saslikilla Mäntymetsän Hotellissa. Ennen saslik-ruokailua tein pitkästä aikaa hlkkä/kävelylenkin, jonka lopuksi myös loikkatreenin (4x10). Haluan yrittää kuntoilla viimeisiä vuosia paremmin ja "olla iskussa" tammikuun lopulla Norjan Vikersundissa pidettävissä Veter.MM-mäki/yhd. kisoissa.

Illalla juttelimme Sergein kanssa melko pitkään kaikesta Karatusan jo pari vuotta seisoksissa olleeseen kirkkohankkeeseen  ja meidän talkooreissuumme liittyvästä.
Suomessa Juha Saaren kokoama kirkkohankkeem uusi suunnitteluryhmä on tehnyt valmisteluja rakentamisen jatkamiseksi,ainakin osittain suolamalaisten talkooprojektina, mutta kuulin Sergeiltä että Inkerin kirkon kansliapäällikkö Aleksander Smirnov joka toimii arkkitehti Jorma Laineen työn jatkajana ja kirkon rakennusprojektien valvojana olisi laittamassa alulle kokonaan uutta projektia venäläisen rak.firman tekemänä.
Joka tapauksessa Karatusan srk. on muuttanut toimintansa kunnan kirjastosta kirkon sakastiin, jossa ovat aloittaneet tilan viimesitelytyöt. Sisäkatto on jo paneloitu. 20 cm paksuun betonilattiaan tulossa
pikieriste, koolaukset,10 cm lämpöeriste  ja lautalattia. Sakastin lämmityslaitteena on jo toiminut 5kw:n työmaapuhallin. Lisäksi ovat asentamassa sakastiin samanlaisen koivuhaloilla toimivan metallikaminan, joka on toiminut 7v ajan Karatusan pappilassa.

Kun hain tänä aamuna Eskon lentoasemalta poikkesimme Siberian Lies: (Saha ja höyläämö) hallilla, jostta ostin pappilan ulkovaraston rungon rakentamista varten 27 kpl 6 metrisiä 41x100 pystykoolaukseen tarkoitettua  höylättyä sahatavaraa (kedriä). Kirkkotyömaalta löytynee riittävä määrä ylivuotisia 50x170 lankkuja lattiakoolaukseen. Pääsemme aloittamaan Karatusan pappilan kolme vuotta seisoneen ulkovaraston rakentamisen.
Samalla autamme  sakastiremontissa ja myös kirkkotyömaalla, jossa pitäisi parantaa 2v sitten syyshuoltoremontin aikana rakentamiamme kirkon kellariin johtavien ulkporraskongien vesikattoja, etteivät syksyn sateet pääsisi valumaan kellaritiloihin.

Kotimaan jaksoilla minulla on ollut kiirettä Joroisten ja Rovaniemen hyppyrimäkityömailla ja kuluneen kesän heinäkuulla tyttärieni perheitten kesäpaikkasaaressa (Suurjärven Tallisaari Savonlinnassa), jonne aloitimme nuorimman vävyni Antti Raekallion kanssa rakentamaan (siperialaistyyliin) heidän perheelleen ( Kaisa 40, Antti 40, Eppu kohta 8 ja Toivo 3v) nukkumisaittaa.