Torstaiaamuna Kuopioon ja sunnuntai-iltana takaisin Savonlinnaan vanhalla pikku-Skodalla. Kuopiosta Taivalkoskelle ja Ounasvaaralta takaisin Kuopioon Pesosen Karin hienolla Opelilla. Taivalkoskelta perjantai-iltana Rovaniemen r-aseman kautta Saaren Matin upealla Alfa-Romeolla yöksi Yläkemijokivarteen Pekkalan koululle, josta Matti heitti minut vielä kisoihin Ounasvaaralle lauantaina. Ja jotta autoilua tuli tarpeeksi nautiskelin vielä ajamalla la-su väliseksi yöksi Matin koululle mainitulla Opelilla.
Harjoitushyppyjä kertyi Taivalkoskella perjantaina 50-mäestä kolme ja isosta (K73) kait kymmenkunta.
Ounasvaaralla hyppäsin vain yhden harjoitushypyn ja kaksi koehyppyä ja kaksi kisahyppyä kuusnelosesta ja
kaksi koe-, ja kaksi kisahyppyä ysikympistä.
Joskus aikaisemminkin on matkaanlähtö ollut kuin tervanjuontia ja sitä se oli varsinkin tämän reissun kohdalla. Vielä tunti ennen lähtöä olin todella epävarma asiasta. Vaihtoehtona olisi ollut Idäntyöseminaari Ryttylässä, joka olisi liittynyt edessä olevaan Siperian matkaani.
Soitin torstaiaamuna kuudelta Pesosen Karille, joka teki lähtöä Kimin kanssa Ristiinassa. Lähdin lopultakin lähinnä velvollisuudentunnosta kisojen järjestäjää Markusta sekä kisoihin lupautunutta ystävääni Matti Nykästä ajatellen. - Mitä pitemmälle reissu jatkui, sitä mukavammalta alkoi tuntua ja kisatapahtuman jälkeen oli todella hyvä mieli, että tuli lähdettyä.
Harjoitushypyt eivät oikein sujuneet. Jalat tuntuivat melko löysiltä. Olin edellisen kisaviikonlopun jälkeen vain makoillut sohvalla TV:tä katsellen tai istunut koneella. Kisahypyissä tuntuma alkoi jo hieman löytyä ja sainkin aikaiseksi huomattavasti toissa ja viime talvea paremmat hypyt niin kuusnelosesta kuin ysikympistäkin.
Koko viikonlopun MMJT:n (Markus Malvalehto Jumping Teamin) kisatapahtuma oli hieno, vaikka jonkunverran aikataulu ym. sähläystä mukaan mahtuikin. Lauantaina päästiin hyppäämään sydämen kyllyydestä HS40, 70 ja 100 mäistä. Mäkilegenda Matti Nykänen hyppäsi hyvin ja pääsi podiumille kolme kertaa todella kovassa seurassa. Aivan timantinkovia olivat Puijon Juha Nykänen ja KEV:n Pasi Huttunen, samoinkuin parhaat junnut ja OH:n edustushyppääjätkin. Ennen meidän kisojamme seurasimme korkeatasoisia LIDLin junnucupin ja Naisten SM-kisoja K64 mäessä. Niin pojat kuin tytötkin hyppäsivät erittäin hyvin.
Sunnuntaina jouduttiin kovan ja puuskittaisen tuulen vuoksi perumaan veteraanien HS 100 mäen SM-kisa samoinkuin HS100 mäen puomitasoituskisakin.
Kisatapahtuman aikana ehdin tavata monia vanhoja ja uusia tuttuja sekä ehdimme jutella Suomen mäkihypyn ja yhdistetyn tilanteesta. Lauantaina oli kisoja seuraamaan "eksynyt" entinen srk.nuoreni Raili ( Utriainen)Sallan ajoilta miehensä kanssa . Hyvä juttutuokio oli myös OH:n mäkijaoston nykyisen nuorehkon vetäjän kanssa. Hän oli ollut mukana jo kahtena talvena näissä kisajärjestelyissä ja oli innostunut jatkamaan ja kehittämään tapahtumaa koko mäkiperheen talvikauden päättäjäistapahtumana.
Markus Malvalehto oli tehnyt taas valtavan työn niin kisojen järjestämiseksi kuin mainostamiseksikin.
Matti Nykänen oli mukana nyt kolmatta kertaa ja kisakuuluttajana toiminut Toni Nieminen hoiti kisakuuluttajan hommat toista kertaa hyvällä ammattitaidolla.
Olin ajatellut jäädä Kuopioon paluumatkalla, mutta kun koko Kaisan perhe oli mahataudissa päätin jatkaa suoraan kohti kotia ja Savonlinnaa. Pikkuinen 1v 3kk Eppu Akusti jäi vilkuttamaan papalle vinttikamarin ikkunaan. Haikealta tuntui lähteminen, kun seuraavaan näkemiseen on yli kolme kuukautta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Hei isipappa, kiva kuulla, että matka kannatti :) Oletko vielä siellä kotona pääsiäisenä, saatamme kurvata sinne! Halit, Tiina
VastaaPoistaKiitos uskollinen kommentaattorini Tiina ja samalla tervetuloa vai pitäisikö sanoa tervemenoa Savonlinnaan ja Viuhonmäen kotiin, sillä aikomukseni on tästä pikkuhiljaa tehdä lähtöä kohti Etelä-Siperian Minusinskia. Taidan olla vielä yhden yön kotona ja katsoa JIM kanavalta klo 20.00 kolmannen osan Matti Nykäsen dokumenttia (taitaa olla yhteensä kymmenkunta osaa kevään aikana aina tiistaisin 20.00)ja sitten suunnistaa Vääksyn Myllytielle. Ehkä pistäydyn myös Ryttylässä tapaamassa esimiestäni aluekoordinaattori pastori Tapani Kaitaista.
VastaaPoistaKuten tuossa blogissani kirjoitin niin lähteminen oli kuin "kiven takana". Samanlaista
on joskus ollut lähteminen Kustin kaveriksi jokimissioihin. Mitä enemmän matka jatkui sitä mukavammalta tuntui. Oli ilo tehdä matkaa hyvän ystäväni Karin ja 12v Kimin kanssa. Ilo oli välillä matkustaa Alfa-Romeossa Matti Saaren kanssa ja yöpyä heidän isossa kouluasunnossaan 60km Kemijokivartta ylöspäin Pekkalan kylässä. Ja tietenkin tavata vanhoja ja uusia tuttuja hyppyrimäissä. La.kisaa oli seuraamassa yksi ex.srk.nuorikin ent. Utriaisen Raili (vaiko Raija?)miehensä kanssa. Heidän kotinsa oli Hautajärveltä länteen, Parkkisen Leenan kodin ohi vievää tietä erään koulun lähellä viitostiellepäin. Saman tien varressa seuraavassa kylässä asuivat Vuokko, Terttu ja Raija Erkinharju perheensä kanssa. Suksien hakureissulla tapasin Sallan Venäjä seminaarissa Vuokon miehen, joka on hiippak.lähetyspappi ja etelään ajaessani poikkesin heidän kotonaan Kempeleessä.
-Arskalla on Viuhonmäen avain. Haleja ja siunausta! t:Aatsapappa