Edellisen blogin otsikko ei oikein sovi tämän kertaiseen. Kulunut viikko yhdessä suomalais-ruotsalais-norjalaisryhmän kanssa on nyt takana. Viime yön nukuimme Sajanin vuoristossa Jergagin luonnonpuistossa retkeilymökeissä. Paluumatkalla pääosa ryhmää jatkoi Joosen kanssa katsomaan Jenisein suurvoimalaa ja suurta (245m korkea ja n 700-1000m pitkä) patoa. Vein juuri krasnojarskilaisen tulkki Bertan ja Susanna Melasen junalle, jolla he lähtivät Krasnojarskiin. Toiset menevät perässä myös junalla perjantaina.
Joose jää vielä perheensä kanssa tänne Minusinskiin , koska tänne tulee huomenna Karatusan kirkon suunnittelija arkkitehti Jorma Laine.He lentävät kait maanantaina Suomeen ja ovat ennen minua perillä. Lähden tällä kertaa ajelemaan yksin Ford Transitilla (perässä SEKLin katettu peltikärry).
Tämä viimeinen vieralijaryhmä kuuluu lestadiolaisen herätysliikkeeseen ja sen ruotsinkieliseen LFF ryhmään.Yhdeksän miestä ja kolme viehättävää neitokaista. Heidän kanssaan oli ilo tehdä työtä. Toivottavsti tapaamme heitä niin täällä kuin joskus siellä "lännessäkin".
Oma kompjuuterini on nikotellut taas viime aikoina, mutta eipä tässä olisi ollut juuri aikaakaan kirjoitella. Katsotaan josko kotimaassa saisin akaiseksi palata tarkemmin kulunee
n viikon tapahtumiin.
Joose jää vielä perheensä kanssa tänne Minusinskiin , koska tänne tulee huomenna Karatusan kirkon suunnittelija arkkitehti Jorma Laine.He lentävät kait maanantaina Suomeen ja ovat ennen minua perillä. Lähden tällä kertaa ajelemaan yksin Ford Transitilla (perässä SEKLin katettu peltikärry).
Tämä viimeinen vieralijaryhmä kuuluu lestadiolaisen herätysliikkeeseen ja sen ruotsinkieliseen LFF ryhmään.Yhdeksän miestä ja kolme viehättävää neitokaista. Heidän kanssaan oli ilo tehdä työtä. Toivottavsti tapaamme heitä niin täällä kuin joskus siellä "lännessäkin".
Oma kompjuuterini on nikotellut taas viime aikoina, mutta eipä tässä olisi ollut juuri aikaakaan kirjoitella. Katsotaan josko kotimaassa saisin akaiseksi palata tarkemmin kulunee
n viikon tapahtumiin.
Turvallista matkaa rakas isipappa!
VastaaPoistaKotimaassa on oltu jo kohta kolme viikkoa. Kiitos esirukouksista. Matka Siperiasta Suomeen meni hyvin. Pitkästen perhe tuli kyydissäni Moskovasta, jonne he lensivät, Suomen rajalle. Johannan äiti haki heidät rajalta kun mie jatkoin velimiesten luokse Luumäelle ja sitten vein SEKLin peräkärryn Ryttylään. Vajaa viikko hujahti Kusti Materon kanssa Savonlinnassa. Hain Kustin Lahdesta Moskovan junalta ja nyt Siperian sotaratsu (87v) kiertää Suomea ystäviään tapaamassa. Kulkuneuvona on porukassa ostamamme koppakuoriaista muistuttava rippikouluikäinen pikkuauto Ford Ka. t:Aatsa PS: Oma kompjuuteri vetäsi kait lopullisesti herneet nenäänsä. Siksi en ole kirjoitellut mitään.
VastaaPoista