Käytiin juuri Ylistaron Pikkujättiläisen Raimo Rannanpään kanssa saunassa. Raimo on 55v maanviljelijä ja lehmäkarjaakin on navetassa.Emäntää ei ole talossa, mutta tyttöystävä kylläkin Oulussa .Tapasimme illalla Lapuan rakenteilla olevan K50 hyppyrimäen juurella Simpsiövuoren laskettelukeskuksessa.Pikkupoikana kotipihaan rakennetussa 16m mäessä hypellyt Raimo siirtyi ampumahiihdon pariin ja saavutti siellä menestystä jopa juniorien SM- joukkuekisan mestaruuden kolmesti saman kylän poikaporukalla.
Raimo on yksi parhaimmista urheilukavereistani. Hyppäämisen Raimo aloitti uudelleen veteraaneissa 9v sitten, mutta harratusolosuhteet ovat olleet heikot kun harppaus täkäläisistä 20-35m pikkumäistä Vöyrin K68 mäkeen on ollut liian suuri niin veteraaneille kuin junnuillekin. Lisäksi on ollut selkävaivoja ja parhaillaan on toinen polvi huonossa kunnossa. Viime keväänä liikkeelle lähtenyt Simpsiövuoren uusien ja myös muovitettavien K50 ja K35 mäkien rakentamisprojektiin sisältyy suuria toiveita eri ikäisten mäkihyppääjien kehittymismahdollisuuksia ajatellen. Ehdin käydä kesän lopulla täällä vain yksissä talkoissa ja nyt olen täällä
mahdollisesti helmikuun 19-20 pnä pidettäviin Veteraanien SM kisoihin saakka. Samalla hypätään historialliset Naisten SM-kisat. Mäkeä on rakennettu suurelta osin takootyönä ja töitä riittää vielä todella paljon. Toivottavasti saadaan paikat kisakuntoon ajoissa . -Huomenna pääsen tosi toimiin. Kaveriksi on tulossa mm. Rampe Pihlajaniemi Karijoelta.
torstai 20. tammikuuta 2011
maanantai 17. tammikuuta 2011
"Rengasmatkoilla" häissä, srk.vierailulla ja uutta lapsenlasta tapaamassa
Naputtelen tätä Antin, Kaisan ja "Eppu Akustin" (ristiäiset ovat 06.02.2011) lämpimässä kodissa Kuopion Itkonniemen Sandelsinkadulla. Tämä on paritalon puolikas, johon perhe muutti marras-joulukuun vaihteessa. Esikoinen päätti aloittaa syntymisen juhlallisesti jouluyönä, mutta se kesti Tapaninpäivän iltaan saakka.
Tulin tänne myöhään illalla ja vielä saunottiinkin ja sitten nukuttiin pitkään ja hartaasti. Söpöläinen on tuo uusi miehenalku, jota äiti ja isä kilvan hoitelevat. Kassu-äiti hoitaa tissityksen ja isyyslomalla oleva Antti vaihtelee jo tottuneesti vaippoja ja välillä myös paitaansa, kun Eppu ponnekkaasti pissailee isänsä rinnuksille. Väliin
lentää tuhdimpaakin tavaraa isukin päälle jos ei ehdi laittaa uutta vaippaa ajoissa.
Tänään pappakin sai pitää kahdeksatta lapsenlastaan sylissä keinutuolissa ja hyvinhän Eppu siinä viihtyi.
Äskettäin käytin Kaisaa ostoksilla kaupungilla ja Antti oli selvinnyt hyvin Epun kanssa sillä aikaa.
Eppu kuulemma tykkää sellasista lyhykäisistä ilman mitään kaavaa olevista rallatuksista, joita Antilta syntyy.
Varmaan sitten myöhemmin käy ihan "tehdytkin" laulut ja musiikit.
Takanani on melko tiivistahtinen viikonloppu. Perjantaina valmensin Latvalan Tuomasta Hervannan K25 mäessä. Yhden kerran Tuomas laski myös isosta K47 mäestä, mutta jätettiin se vielä "hautumaan". Tuomas on 22v tuore aviomies (häät oli viime maaliskuussa vaimon kotipuolessa Nurmeksessa. Oltiin siellä Masan kanssa) ja noin pari vuotta mäkihyppyä harrastellut ja lajista kovasti innostunut kaveri. Myöhemmin pe.iltana kävin pöydänkantotalkoissa Tampereella ja lauantaina olin siellä Pitkäsen Jyrin ja Sanni Sepän häissä.
Kaunis oli morsian ja komea sulhanen. Jyrin isä Jussi siunasi hääparin juhlallisesti. Vihkimisen oli suorittanut notaari maistraatissa. Juhlapaikkana oli Etelä-Hämeen Musiikkiopisto . Hääväkeä oli sataviisikymmentä ja ohjelma hienoa. Itsekin "selvisin hengissä" omasta puheenvuorostani. Oli mukava tavata tuttuja ja myös vähän tutustua Sannin sukuun. Lähdin jo ajoissa kesken juhlien ajamaan Jyväskylään, koska minun piti olla aikaisin
(klo 09.30) Joroisten kirkon sakastissa "työnjaossa" ennen jumalanpalveluksen alkua. Minut siunattiin Siperian työhön ja tehtäväni oli hoidella saarnaaminen. Etukäteishikoiluista huolimatta "selvisin hengissä", niin saarnasta kuin kahdesta lähetystilaisuuden puheenvuoroista. Lähetystilaisuuksissa minua tuki hienosti SEKLin
Savon piirin toim.johtaja Heikki Huttunen näyttämällä videotykillä kuvia ensimmäisestä Siperian työreissusta.
Joroisten srk:n vastaanotto oli sydäntä lämmittävä ja liturgin hommia hoidellut viehättävä Kati-pastori oli "kympillä" mukana niin kirkossa kuin lähetysjuhlassakin srk:n kerhotalossa. Samaa on sanottava kanttorinkin ja lähetyssihteerin osalta (nimet hukassa). Sunnuntain kolmas tilaisuus oli kotoisasti Raimo ja Ulpu Lapin kotona Kerisalossa, jonne oli kokoontunut uskollisten lähetyskannattajien ydinjoukkoa huolimatta kovasta pakkasesta (aamulla liki -30 ). Kohta lähden ajelemaan kohti Vääksyä, sillä huomisaamuna pitää olla Riihimäen Terveystalossa SEKLin työterveystarkastuksessa. Syynääjinä terv.hoitaja ja lääkäri.
Kävin siellä labrassa viikko sitten. Terv.tarkastuksen jälkeen alan hankkiutua kohti Lapuan Simpsiönvuorta ja
sikäläisen hyppyrimäen rakennustalkoita.
Tulin tänne myöhään illalla ja vielä saunottiinkin ja sitten nukuttiin pitkään ja hartaasti. Söpöläinen on tuo uusi miehenalku, jota äiti ja isä kilvan hoitelevat. Kassu-äiti hoitaa tissityksen ja isyyslomalla oleva Antti vaihtelee jo tottuneesti vaippoja ja välillä myös paitaansa, kun Eppu ponnekkaasti pissailee isänsä rinnuksille. Väliin
lentää tuhdimpaakin tavaraa isukin päälle jos ei ehdi laittaa uutta vaippaa ajoissa.
Tänään pappakin sai pitää kahdeksatta lapsenlastaan sylissä keinutuolissa ja hyvinhän Eppu siinä viihtyi.
Äskettäin käytin Kaisaa ostoksilla kaupungilla ja Antti oli selvinnyt hyvin Epun kanssa sillä aikaa.
Eppu kuulemma tykkää sellasista lyhykäisistä ilman mitään kaavaa olevista rallatuksista, joita Antilta syntyy.
Varmaan sitten myöhemmin käy ihan "tehdytkin" laulut ja musiikit.
Takanani on melko tiivistahtinen viikonloppu. Perjantaina valmensin Latvalan Tuomasta Hervannan K25 mäessä. Yhden kerran Tuomas laski myös isosta K47 mäestä, mutta jätettiin se vielä "hautumaan". Tuomas on 22v tuore aviomies (häät oli viime maaliskuussa vaimon kotipuolessa Nurmeksessa. Oltiin siellä Masan kanssa) ja noin pari vuotta mäkihyppyä harrastellut ja lajista kovasti innostunut kaveri. Myöhemmin pe.iltana kävin pöydänkantotalkoissa Tampereella ja lauantaina olin siellä Pitkäsen Jyrin ja Sanni Sepän häissä.
Kaunis oli morsian ja komea sulhanen. Jyrin isä Jussi siunasi hääparin juhlallisesti. Vihkimisen oli suorittanut notaari maistraatissa. Juhlapaikkana oli Etelä-Hämeen Musiikkiopisto . Hääväkeä oli sataviisikymmentä ja ohjelma hienoa. Itsekin "selvisin hengissä" omasta puheenvuorostani. Oli mukava tavata tuttuja ja myös vähän tutustua Sannin sukuun. Lähdin jo ajoissa kesken juhlien ajamaan Jyväskylään, koska minun piti olla aikaisin
(klo 09.30) Joroisten kirkon sakastissa "työnjaossa" ennen jumalanpalveluksen alkua. Minut siunattiin Siperian työhön ja tehtäväni oli hoidella saarnaaminen. Etukäteishikoiluista huolimatta "selvisin hengissä", niin saarnasta kuin kahdesta lähetystilaisuuden puheenvuoroista. Lähetystilaisuuksissa minua tuki hienosti SEKLin
Savon piirin toim.johtaja Heikki Huttunen näyttämällä videotykillä kuvia ensimmäisestä Siperian työreissusta.
Joroisten srk:n vastaanotto oli sydäntä lämmittävä ja liturgin hommia hoidellut viehättävä Kati-pastori oli "kympillä" mukana niin kirkossa kuin lähetysjuhlassakin srk:n kerhotalossa. Samaa on sanottava kanttorinkin ja lähetyssihteerin osalta (nimet hukassa). Sunnuntain kolmas tilaisuus oli kotoisasti Raimo ja Ulpu Lapin kotona Kerisalossa, jonne oli kokoontunut uskollisten lähetyskannattajien ydinjoukkoa huolimatta kovasta pakkasesta (aamulla liki -30 ). Kohta lähden ajelemaan kohti Vääksyä, sillä huomisaamuna pitää olla Riihimäen Terveystalossa SEKLin työterveystarkastuksessa. Syynääjinä terv.hoitaja ja lääkäri.
Kävin siellä labrassa viikko sitten. Terv.tarkastuksen jälkeen alan hankkiutua kohti Lapuan Simpsiönvuorta ja
sikäläisen hyppyrimäen rakennustalkoita.
torstai 13. tammikuuta 2011
Mäkitreeniä ja välillä suksihuoltoakin
Palasin juuri Lahden mäkikeskuksesta. Hypättiin Rosenlundin Hannun (yli 60v)ja Lahden junnujen kanssa
kuusnelosessa kuten eilisiltanakin. Ristiselkäni oikealta puolen on oireillut kohta kaksi viikkoa, mutta olen kuitenkin voinut hypätä. Hiihtämisessä on ollut noin viikon paussi. Viikonloppuna "valmensin" Pesosta ja vähän Malvalehtoakin kun pojat muitten nuorempien vetskujen kanssa kisailivat Lahden ysikympissä. Kilpailupäivänä oli melko vaikea keli, tuuli pyöriskeli melkoisesti välillä satoi vettä ja räntääkin. Hyvin pojat
selvisivät veter.cupistaan. Rohkeita tyttöjäkin oli neljä samassa mäessä. Heille rehti hatunnosto.
Alle 18v Finnjumpingcupin hyppääjät olivat jo lähempänä "ammattilaisten" tasoa ilman suurempia ongelmia,
samoin kuin suurimmassa elikä betonissa hypänneet yleisen sarjan FJC:n kilpailijatkin. 16vuotias suurlupaus Kajaanin Jarkko Määttä voitti nuo molemmat kisat ja olihan siellä muutama muukin todella lupaava nuori mäkihyppääjä. Suomen mäkihypyn tulevaisuus vaikuttaa valoisalta, vaikka taloudelliset resurssit Suomessa ovat aivan minimaaliset Itävaltaan, Saksaan ja Norjaan verrattuna.
Jos kelit sallii, niin huomisaamuna mennään Pesosen Karin kanssa mäkitreeneihin Lahteen. Sitten ajan Tampereelle Hervannan mäelle jonne on tehty trehvejä Latvalan Tuomaksen kanssa. Lauantaina menen
Tampereella Pitkäsen Jyrin ja Sanni Sepän häihin ja sunnuntainahan minun pitää olla Siperian projektiin liittyen srk.vierailulla Joroisissa. Kymmeneltä saarna kirkossa, sen jälkeen lähetystilaisuus ja Kerisalon kyällä
seurat Raimo Lapin kotona olikohan se neljältä.
"Hankiralli"jatkuu edelleen Riihimäelle jossa mulla on SEKLin työterveyshuollossa tapaaminen terv.sisaren ja lääkärin kanssa. Sitten aion suunnistaa Lapualle Simpsiön hyppyrimäen rakennustalkoisiin.
kuusnelosessa kuten eilisiltanakin. Ristiselkäni oikealta puolen on oireillut kohta kaksi viikkoa, mutta olen kuitenkin voinut hypätä. Hiihtämisessä on ollut noin viikon paussi. Viikonloppuna "valmensin" Pesosta ja vähän Malvalehtoakin kun pojat muitten nuorempien vetskujen kanssa kisailivat Lahden ysikympissä. Kilpailupäivänä oli melko vaikea keli, tuuli pyöriskeli melkoisesti välillä satoi vettä ja räntääkin. Hyvin pojat
selvisivät veter.cupistaan. Rohkeita tyttöjäkin oli neljä samassa mäessä. Heille rehti hatunnosto.
Alle 18v Finnjumpingcupin hyppääjät olivat jo lähempänä "ammattilaisten" tasoa ilman suurempia ongelmia,
samoin kuin suurimmassa elikä betonissa hypänneet yleisen sarjan FJC:n kilpailijatkin. 16vuotias suurlupaus Kajaanin Jarkko Määttä voitti nuo molemmat kisat ja olihan siellä muutama muukin todella lupaava nuori mäkihyppääjä. Suomen mäkihypyn tulevaisuus vaikuttaa valoisalta, vaikka taloudelliset resurssit Suomessa ovat aivan minimaaliset Itävaltaan, Saksaan ja Norjaan verrattuna.
Jos kelit sallii, niin huomisaamuna mennään Pesosen Karin kanssa mäkitreeneihin Lahteen. Sitten ajan Tampereelle Hervannan mäelle jonne on tehty trehvejä Latvalan Tuomaksen kanssa. Lauantaina menen
Tampereella Pitkäsen Jyrin ja Sanni Sepän häihin ja sunnuntainahan minun pitää olla Siperian projektiin liittyen srk.vierailulla Joroisissa. Kymmeneltä saarna kirkossa, sen jälkeen lähetystilaisuus ja Kerisalon kyällä
seurat Raimo Lapin kotona olikohan se neljältä.
"Hankiralli"jatkuu edelleen Riihimäelle jossa mulla on SEKLin työterveyshuollossa tapaaminen terv.sisaren ja lääkärin kanssa. Sitten aion suunnistaa Lapualle Simpsiön hyppyrimäen rakennustalkoisiin.
maanantai 3. tammikuuta 2011
RENGASMATKAILUA, TREENIÄ JA KISAILUAKIN
Takana on niin joulut, kuin uudet vuodetkin. Joulunaika sujui rattoisasti vanhimman tyttären Tiinan kotona, Jkl:ssä jonne tuli myös keskimmäinen tytär Riikka perheineen.Kuten edellisellä kerralla kirjoitin niin lastenlapsia on nyt kahdeksan. Nuorimmainen ( reilun viikon ikäinen)asustaa vanhempiensa kanssa Kuopion Itkonniemellä mukavassa paritalon puolikkaassa ja kutsumanimenä on Eppu Akusti. Ristiäiset ovat sitten aikoinaan. Tädit perheineen ovat jo ehtineet käydä "rotinareissulla". Ittelläni se on edessäpäin.
Vuodenvaihde oli minulla varsinaista rengasmatkailua, treeniä ja kisailuakin.Ajelin Jkl:stä Lahteen hyppäämään Pesosen Karin kanssa K64 mäkeen. Sieltä jatkoin Luumäelle jelppimään velimiehiä
perinteisten Uuden Vuoden kisojen järjestelyissä. "Hankiralli" jatkui heti tuon kisan jälkeen Mikkelin kautta yöksi Jyväskylään ja heti aamulla Jämsänkoskelle ja iltapäivällä JKL:n "Keskariin" ja vielä sunnuntaina Saarijärven kisaan, joka oli K-S mäkiviikon finaali. Harjoittelu Somersdorfissa oli suorastaan surkeaa, mutta kisahypyissä oli jo vähän lupausta paremmasta kaikissa muissa, mutta ei Jkl:n kuusnelosessa, joka on tunnetusti melkoisen vaativa mäki, varsinkin kankealle veteraanille. Herttoniemessä ajoittain hyviä harjoitushyppyjä pitkin kesää ja jo nyt lumellakin hypännyt Raimo Oksanen oli aivan omaa luokkaansa yli 60v sarjassa. Me Koiviston Riston kanssa "taaperrettiin" reilusti jäljessä. Risto oli kaatunut loppukesän treeneissä Saarijärvellä ja loukannut siinä itseään ja on vasta pääsemässä uuteen alkuun. Yllättävä ilonaihe Luumäellä oli kun vajaa vuosi sitten hyppäämisen jo lopettanut ex. valmennettavani Daniel Karjalainen kaivoi hyppykaluston esiin ja hyppäsikin aivan upeasti. - Daniel täytti viime syyskuussa 18v ja ajelee jo omalla punaisella -96mallia olevalla dsl Pösöllään. Kiire oli pojalla heti kisan jälkeen tyttöystävänsä Hannan luokse. Hanna on kovan tason lentopalloilija ja oli pian lähdössä joukkueensa kanssa ulkomaan kisareissulle.
Toivottavasti Daniel jatkaa mäkihyppyä vaikka harrastusmielessä ja kunhan jaksaa odottaa reilut kymmenen vuotta pääsee mukaan mukavaan vetskuporukkaan, jossa Daniel on parhaiten viihtynytkin kulkiessaan minun ja Masan matkassa niin Suomessa, kuin kerran Slovenian MM-kisareissullakin. Siellä Daniel toimi kaverinsa Mika Parkkisen kanssa mallikkaasti koehyppääjinä.
K-S:n mäkiviikon ilopilkku oli ex. savonlinnalainen Taneli (Tande) Niemi , joka voitti yli 30v turneen.
Viime talvena joka oli myös hyvin luminen olin joutunut Skodani kanssa pariinkin kertaan "nostamaan kädet pystyyn" antautumisen merkiksi Laajavuoren hyppyrimäelle johtavalla tiellä. Siinähän on melkoiset nousut. Harkitsin jo talvikiekkojen uusimistakin. - Jostain syystä ne samat jo melko ajetut Hakkapeliitat ovat toimineet paremmin tänä talvena. Mulla on nyt menossa treenaamisessa vasta peruskuntovaihe, joka normaalisti ajoittuu kesä-syyskauteen. Pääsin alkuun vasta Siperiasta palattuani marras-joulukuun vaihteessa ja niimpä olenkin käynyt hiihtämässä ja tekemässä myös loikkatreenejä ja tietenkin yrittänyt niitten lomassa hypätäkin, mutta vaikealta on tuntunut, kun painoa on vieläkin 69kg (tänä aamuna, siis se 9 on liikaa) ja paikat kankeina treenaamisesta, eikä tehoja vielä löydy jaloista. Oikotietä onneen ei kuitenkaan ole. On vaan tehtävä töitä kunnon kohottamiseksi ja painon pudottamiseksi.
Seuraavaksi ajelen kait jo tänä iltana Riikan perheen luokse Vääksyyn. Menemme Pesosen Karin kanssa
huomenna Lahhteen treenaamaan K64 mäkeen ja Kari varmaankin myös K90 mäkeen, jonne ei minulla ole
tässä kunnossa vielä asiaa. Yritän saada Lahdessa katsastettua Skodan ja menen myös 6-8.01. SEKLin
työntekijäseminaariin Ryttylään. Sieltä käsin yritän käydä myös Janakkalan K64 mäessä hyppäämässä.
Jato-ohjelmassani olisi Jyrin ja Sannan häät la.15.01. Tampereella ja heti su.16.01. saarna Joroisten kirkossa
ja iltapäiv'ällä seurat Raimo Lapin kotona Kerisalon saaressa. Puolen kuun jälkeen oon ajatellut suunnistaa
Lapuan hyppyrimäen rakennustalkoisiin Simpsiövuorelle.
Vuodenvaihde oli minulla varsinaista rengasmatkailua, treeniä ja kisailuakin.Ajelin Jkl:stä Lahteen hyppäämään Pesosen Karin kanssa K64 mäkeen. Sieltä jatkoin Luumäelle jelppimään velimiehiä
perinteisten Uuden Vuoden kisojen järjestelyissä. "Hankiralli" jatkui heti tuon kisan jälkeen Mikkelin kautta yöksi Jyväskylään ja heti aamulla Jämsänkoskelle ja iltapäivällä JKL:n "Keskariin" ja vielä sunnuntaina Saarijärven kisaan, joka oli K-S mäkiviikon finaali. Harjoittelu Somersdorfissa oli suorastaan surkeaa, mutta kisahypyissä oli jo vähän lupausta paremmasta kaikissa muissa, mutta ei Jkl:n kuusnelosessa, joka on tunnetusti melkoisen vaativa mäki, varsinkin kankealle veteraanille. Herttoniemessä ajoittain hyviä harjoitushyppyjä pitkin kesää ja jo nyt lumellakin hypännyt Raimo Oksanen oli aivan omaa luokkaansa yli 60v sarjassa. Me Koiviston Riston kanssa "taaperrettiin" reilusti jäljessä. Risto oli kaatunut loppukesän treeneissä Saarijärvellä ja loukannut siinä itseään ja on vasta pääsemässä uuteen alkuun. Yllättävä ilonaihe Luumäellä oli kun vajaa vuosi sitten hyppäämisen jo lopettanut ex. valmennettavani Daniel Karjalainen kaivoi hyppykaluston esiin ja hyppäsikin aivan upeasti. - Daniel täytti viime syyskuussa 18v ja ajelee jo omalla punaisella -96mallia olevalla dsl Pösöllään. Kiire oli pojalla heti kisan jälkeen tyttöystävänsä Hannan luokse. Hanna on kovan tason lentopalloilija ja oli pian lähdössä joukkueensa kanssa ulkomaan kisareissulle.
Toivottavasti Daniel jatkaa mäkihyppyä vaikka harrastusmielessä ja kunhan jaksaa odottaa reilut kymmenen vuotta pääsee mukaan mukavaan vetskuporukkaan, jossa Daniel on parhaiten viihtynytkin kulkiessaan minun ja Masan matkassa niin Suomessa, kuin kerran Slovenian MM-kisareissullakin. Siellä Daniel toimi kaverinsa Mika Parkkisen kanssa mallikkaasti koehyppääjinä.
K-S:n mäkiviikon ilopilkku oli ex. savonlinnalainen Taneli (Tande) Niemi , joka voitti yli 30v turneen.
Viime talvena joka oli myös hyvin luminen olin joutunut Skodani kanssa pariinkin kertaan "nostamaan kädet pystyyn" antautumisen merkiksi Laajavuoren hyppyrimäelle johtavalla tiellä. Siinähän on melkoiset nousut. Harkitsin jo talvikiekkojen uusimistakin. - Jostain syystä ne samat jo melko ajetut Hakkapeliitat ovat toimineet paremmin tänä talvena. Mulla on nyt menossa treenaamisessa vasta peruskuntovaihe, joka normaalisti ajoittuu kesä-syyskauteen. Pääsin alkuun vasta Siperiasta palattuani marras-joulukuun vaihteessa ja niimpä olenkin käynyt hiihtämässä ja tekemässä myös loikkatreenejä ja tietenkin yrittänyt niitten lomassa hypätäkin, mutta vaikealta on tuntunut, kun painoa on vieläkin 69kg (tänä aamuna, siis se 9 on liikaa) ja paikat kankeina treenaamisesta, eikä tehoja vielä löydy jaloista. Oikotietä onneen ei kuitenkaan ole. On vaan tehtävä töitä kunnon kohottamiseksi ja painon pudottamiseksi.
Seuraavaksi ajelen kait jo tänä iltana Riikan perheen luokse Vääksyyn. Menemme Pesosen Karin kanssa
huomenna Lahhteen treenaamaan K64 mäkeen ja Kari varmaankin myös K90 mäkeen, jonne ei minulla ole
tässä kunnossa vielä asiaa. Yritän saada Lahdessa katsastettua Skodan ja menen myös 6-8.01. SEKLin
työntekijäseminaariin Ryttylään. Sieltä käsin yritän käydä myös Janakkalan K64 mäessä hyppäämässä.
Jato-ohjelmassani olisi Jyrin ja Sannan häät la.15.01. Tampereella ja heti su.16.01. saarna Joroisten kirkossa
ja iltapäiv'ällä seurat Raimo Lapin kotona Kerisalon saaressa. Puolen kuun jälkeen oon ajatellut suunnistaa
Lapuan hyppyrimäen rakennustalkoisiin Simpsiövuorelle.
maanantai 27. joulukuuta 2010
"Lapsi on meille syntynyt.. poika on meille annettu.."
Tämän jutun otsake on lainausta raamatusta . Taitaa olla profeetta Jesajan ennustuksesta ja sopii hyvin juuri juhlitun joulunajan sanomaan.
Oman perhekunnan kohdalle tuo otsakkeen ilmoitus osuu myös kuin "nappi raksiin". Olemme viettäneet kahden vanhimman tyttäreni Tiina ja Riikan perheitten kanssa joulua täällä Tiinan ja Karin perheen viihtyisässä Kannaksenkadun kodissa. "Menoa ja melskettä" on riittänyt jouluisen hiljentymisen lomassa, kun seitsemän lastenlasta on ollut yhdessä. Eilen elikä Tapanina kävi jo vieraitakin Karin äiti ja kaksi veljeä perheineen. Lisäjännitystä on ollut ilmassa kun on odoteltu väliaikatietoja Kuopion suunnalta. Siellä nuorimman tyttäreni Kaisan perheeseen on odotettu esikoislasta. Laskettu aika taisi olla 18.12 ( +/- 2vk).
Viime yönä oli tullut tekstareina ilouutinen. Terve neljäkiloinen poikavauva oli syntynyt joskus aamuyöstä.
Riikka tavoitti onnellisen, mutta väsyneen Antti-isän Sandelsinkadulta uuninlämmityshommista. Antti oli antanut tilannekatsauksen. Synnytysprosessi oli ollut pitkä ja väsyttävä, mutta lopulta kaikki oli mennyt hyvin.
Ei me täällä ehditty pahemmin jännittämään kun tieto tapahtuneesta tuli. Kaisa pääsee kuulemma keskiviikkona kotiin vauvan kanssa, ellei mitään mutkia ilmaannu matkaan.
Riikka perheineen lähtenee tänään ajelemaan Savonlinnaan Jannen äidin luokse ja samalla myös Lahja-mummia tapaamaan. Luultavasti he menevät sieltä myös Kuopioon ja eiköhän täältä Jyväskylästäkin pistäydytä "rotinareissulla" Kuopiossa lähiaikoina. Katsotaan ehdinkö ja mahdunko Turusten matkaan vai jääkö minun käyntini vähän myöhemmäksi. Olen luvannut mennä hyvissä ajoin auttamaan Marttia ja Ilmaria
Somersdorfin Uudenvuoden aattoillan mäkikisavalmisteluissa ja sieltä on lähdettävä yötämyöten takasin tänne Jyväskylään, jotta ehdin lauantaiaamuksi Keski-Suomen Mäkiviikon avauskisaan Jämsänkosken K45 mäkeen. Kisat alkaa klo 11.00. Jo samana iltana klo 16.00 alkaen on toinen osakisa JKL:n K64 mäessä ja sunnuntaina kolmas ja samalla päätöskisa Saarijärven K45 mäessä.
Vuoden alkupuoli on muutenkin melko kiireinen, sillä minulla on Ryttylässä SEKLin työntekijäseminaari 6-8.01. ja siitä reilun viikon päästä minun pitää saarnata Joroisten kirkossa 16.01. klo 10.00 jumalanpalveluksessa. Iltapäivällä on sitten vielä seurat Raimo Lapin kotona Kerisalonsaaressa.
Hiihto- ja mäkitreenitkin on nyt "jollainlailla" alullaan. Kaksi viimeistä mäkiharjoitusta on Jämsänkosken mäestä, kun tuossa Jkl:n kuusnelosessa ei hyppy lähtenyt kulkemaan. Kattotaan josko se toimisi paremmin
niissä kisoissa.Hyppyjä on nyt yhteensä 27 kpl näillä lumilla. Hiihtämäänkin olen päässyt kohtuuden rajoissa. Kävin joulupäivän -16 asteen pakkasessa hiihtämässä kympin, jonka jälkeen tein kolmannen vuoroloikkatreenin (5x10) kolmen kilometrin jalkalenkin yhteydessä. Jos nyt onnistun "viimeistelyharjoituksissa" ennen K-S mäkiviikkoa herkistelemään oikein, niin voisi hyppykin edes jollainlailla kulkea.
Oman perhekunnan kohdalle tuo otsakkeen ilmoitus osuu myös kuin "nappi raksiin". Olemme viettäneet kahden vanhimman tyttäreni Tiina ja Riikan perheitten kanssa joulua täällä Tiinan ja Karin perheen viihtyisässä Kannaksenkadun kodissa. "Menoa ja melskettä" on riittänyt jouluisen hiljentymisen lomassa, kun seitsemän lastenlasta on ollut yhdessä. Eilen elikä Tapanina kävi jo vieraitakin Karin äiti ja kaksi veljeä perheineen. Lisäjännitystä on ollut ilmassa kun on odoteltu väliaikatietoja Kuopion suunnalta. Siellä nuorimman tyttäreni Kaisan perheeseen on odotettu esikoislasta. Laskettu aika taisi olla 18.12 ( +/- 2vk).
Viime yönä oli tullut tekstareina ilouutinen. Terve neljäkiloinen poikavauva oli syntynyt joskus aamuyöstä.
Riikka tavoitti onnellisen, mutta väsyneen Antti-isän Sandelsinkadulta uuninlämmityshommista. Antti oli antanut tilannekatsauksen. Synnytysprosessi oli ollut pitkä ja väsyttävä, mutta lopulta kaikki oli mennyt hyvin.
Ei me täällä ehditty pahemmin jännittämään kun tieto tapahtuneesta tuli. Kaisa pääsee kuulemma keskiviikkona kotiin vauvan kanssa, ellei mitään mutkia ilmaannu matkaan.
Riikka perheineen lähtenee tänään ajelemaan Savonlinnaan Jannen äidin luokse ja samalla myös Lahja-mummia tapaamaan. Luultavasti he menevät sieltä myös Kuopioon ja eiköhän täältä Jyväskylästäkin pistäydytä "rotinareissulla" Kuopiossa lähiaikoina. Katsotaan ehdinkö ja mahdunko Turusten matkaan vai jääkö minun käyntini vähän myöhemmäksi. Olen luvannut mennä hyvissä ajoin auttamaan Marttia ja Ilmaria
Somersdorfin Uudenvuoden aattoillan mäkikisavalmisteluissa ja sieltä on lähdettävä yötämyöten takasin tänne Jyväskylään, jotta ehdin lauantaiaamuksi Keski-Suomen Mäkiviikon avauskisaan Jämsänkosken K45 mäkeen. Kisat alkaa klo 11.00. Jo samana iltana klo 16.00 alkaen on toinen osakisa JKL:n K64 mäessä ja sunnuntaina kolmas ja samalla päätöskisa Saarijärven K45 mäessä.
Vuoden alkupuoli on muutenkin melko kiireinen, sillä minulla on Ryttylässä SEKLin työntekijäseminaari 6-8.01. ja siitä reilun viikon päästä minun pitää saarnata Joroisten kirkossa 16.01. klo 10.00 jumalanpalveluksessa. Iltapäivällä on sitten vielä seurat Raimo Lapin kotona Kerisalonsaaressa.
Hiihto- ja mäkitreenitkin on nyt "jollainlailla" alullaan. Kaksi viimeistä mäkiharjoitusta on Jämsänkosken mäestä, kun tuossa Jkl:n kuusnelosessa ei hyppy lähtenyt kulkemaan. Kattotaan josko se toimisi paremmin
niissä kisoissa.Hyppyjä on nyt yhteensä 27 kpl näillä lumilla. Hiihtämäänkin olen päässyt kohtuuden rajoissa. Kävin joulupäivän -16 asteen pakkasessa hiihtämässä kympin, jonka jälkeen tein kolmannen vuoroloikkatreenin (5x10) kolmen kilometrin jalkalenkin yhteydessä. Jos nyt onnistun "viimeistelyharjoituksissa" ennen K-S mäkiviikkoa herkistelemään oikein, niin voisi hyppykin edes jollainlailla kulkea.
maanantai 20. joulukuuta 2010
Treenit jatkuu... ja kohta - "Joulupukki matkaan jo käy"
Kävin taas hiihtämässä Laajavuoressa. Uutta lunta oli paanalla ja luistellessa se tuntui vähän tahmealta, mutta
ladulla alamäissä kyyti oli kovaa. Kahdentoista kilometrin lenkki pisti parran jäähän. Otin kännykkäkameralla
kuvan auton valokeilassa ja näyttää siltä kuin Joulupukki olisi jo lähdössä matkaan Korvatunturilta .
Hiihtämisen jälkeen tein vielä 2,5km jalkalenkin ja 4x10 vuoroloikkaharjoituksen. Seuraaviin mäkikisoihin on
vajaa kaksi viikkoa ja pitää yrittää etsiä edes vähän tehoa ja terävyyttä hyppyrin nokalle. Tämän talven tähän astiset hypyt ovat olleet tosi surkeita. Oikotietä onneen ei kuitenkaan ole. Hiihtotreeneillä yritän pudottaa jonkun liikakilon ja loikka- sekä hyppelyharjoituksilla pyrin saamaan tehoja ponnistukseen.
Huomisiltana olis harjotukset Jkl:n kuusnelosessa ja keskiviikkona lupailin eräälle jämsäläiselle uudelle veteraanille mennä hänen kanssaan harjoittelemaan Jämsänkosken K45 mäkeen. Kävin siellä jo viime perjantaina, mutta silloin ei Jussi päässyt paikalle.
Sunnuntaina ajoin Savonlinnaan. Olin siellä Seurakuntakeskuksella pidetyssä SEKLin joulujuhlassa kertomassa Siperian työstäni. SEKLin Savon piirin toim.johtaja Heikki Huttunen oli valmistanut 20 kuvan videotykkiesityksen lähinnä minun blogistani poimimistaan kuvista. Kertoilin sitten kunkin kuvan kohdalla
vähän tarkemmin siitä työstä. Heikki oli hommannut mikkeliläisen "Matkamiehet" lauluryhmän joilla oli useita ainankin minulle uusia kauniita joululauluja. Vahvan työpanoksen Aunuksessa antanut sulkavalainen Matti Leinonen jakoi sanaa Filippiläiskirjeen 2: 5-8 pohjalta. Matti kertoi Kristuksen kiusattuna olemisesta aina kuolemaan asti ja siitä kuinka hän nyt voi meitä kiusattuja auttaa.
Väkeä oli Pikkusali pullollaan, ja suurin osa tuttuja kasvoja. Iloinen yllätys minulle oli että paikalla oli myös Inkisen Kepe, joka silloin syyskuun alkupuolella kaikkien työkiireittensä keskellä tuli traktorillaan auttamaan Jyrin jalasmökin paikalleen siirtämisessä. Kepe (75v eläkeläinen, mutta vielä kovasti työntouhussa) samoin kuin Lätin Ami olivat siinä meidän lähtörytäkässä todellisia pelastavia enkeleitä. Herra heitä runsaasti siunatkoon.
Tuon joulujuhlan jälkeen poikkesin kotonani Viuhonmäessä. Hain lasketteluvälineeni, mutta poikkesin myös sisällä tervehtimässä Niinaa ja Leo. Leon isä Miskakin oli siellä, mutta makasi kuumeessa peräkamarissa.
Viuhonmäestä ajoin Kerimäelle tapaamaan mäkihyppykaveriani 1941 syntynyttä Erkki Muhosta. Erkki oli katsomassa Maailman Cupin viestejä TV:stä. Edellisestä käynnistäni oli lähes vuosi ja parkinssonin tauti oli melkoisesti heikentänyt Erkon kuntoa. En oikein saanut selvää Erkin puheesta, mutta vaimo yritteli tulkata. Kovasti Erkki kyseli veteraanihyppääjien kuulumisista. Kirjoitinkin jo tänään Veteraanien Vieraskirjaan Erkin terveisiä. Vaimonsa auttamana Erkki vielä hyvin hiljaa pystyi liikkumaan rollaattorin kanssa omilla jaloillaan.
Muhosilla on kaksi lasta. Jo kolmenkympin korvilla oleva Ossi joka lähes kaksikymppiseksi hyppäsi mäkeä isänsä kanssa ja lentopalloa Kerimäellä ollessaan pelannut, nyt 25v Anu. Ossi ajelee rekkaa ja kesäisin myös maaisäntien traktoreita. Anu asuu Mikkelissä ja on jo työelämässä (oliskohan jollain kaupallisella alalla, miun muisti pätkii nyt). Juuri nyt Anu on potilaana Mikkelin sairaalassa.
Kerimäeltä ajoin Valtterin ja Leenan luokse Kangaslammille. Tapasin Pinjan (joka täytti tänään 14v) lisäksi
myös Pertun ja Panun. Perttu asustelee pääkaupunkiseudulla ja Panu opiskelee talonrakennusinsinööriksi Joensuussa. Puolilta päivin palasin tänne Kannaksenkadulle.
perjantai 17. joulukuuta 2010
Treenit aluillaan ja pakkasia piisaa....
Mukavaa välillä tällainen vapaaherran elämä ankaran ja väsyttävän pitkän talkooreissun jälkeen.
Nyt alkaa olla kohta kaksi viikkoa mäki- ja hiihtotreenejä takana ja varsinkin jalat on aivan jumissa, mutta on mukava tietää, että kun tätä jatkaa tarpeeksi kauan alkaa lopulta näkyä tuloksiakin. Eilispäivän mäkitreeneissä Laajavuoren kuusnelosessa tuli talven heikoimmat kolme hyppyä, mutta kun pakkaset olivat hieman hellittäneet (vain -7) niin hiihto alkoi sujua. Hiihdin kaksi vitosen lenkkiä melko vaativaa vuorenympäryslenkkiä suht`reipasta vauhtia ja yhden vitosen lähes tasamaalla palautellen. Sen päälle tein vielä 2km jalkalenkin, jolla kauden ekat loikkatreenit (5x10 vuoroloikkaa pikku vauhdilla).
Yritän tarkkailla myös syömisiäni ja samalla liikkua enemmän ja niin pudottaa painoani joka oli 70kg vielä kaksi viikkoa sitten.
Tänään nukuin taas puoli kymmeneen. Lueskelin päivän lehdet ja vähän raamattuakin sekä vietin aikaa niin Pikku-Inkerin kuin äitinsäkin kanssa. Iltapuolella käväsin n 55km päässä Jämsänkoskella mäkitreeneissä
sikäläisessä K45 mäessä. Muutama pikkupoika ja tyttökin hyppäsi kahdessa pienemmässä (K22 ja K15 mäissä) ja me n 20v Tommi Hokan kanssa siinä suurimmassa. Tommi leiskautteli nelospuomilta lähelle K-pistettä ja minä viittä puomia ylempää vain noin kolmenkympin paikkeille. Jalat eivät oikein "totelleet" komentoa hyppyrinkeulalla, mutta mukava siitä mäestä oli hypätä. Tammikuun eka päivänä klo 11 .siinä on Keski-Suomen mäkiviikon aloituskisa . Toinen osakisa on samana päivänä klo 16 Jkl:n K64 mäessä ja Päätöskisa sunnuntaina 2.1. klo 11.00 Saarijärven K45 mäessä. Nuorimpia varten on sarjat pienissä mäissä.
Jämsänkoskella olivat tehneet mittavat talkootyöt elo-syyskuussa muovittaen tuon K45 mäen. Todella hatunnoston arvoinen suoritus.
Huomenna tänne Jyväskylään tulee harjoittelemaan kaverini Noposen Ari 31v Enonkoskelta ja Pesosen Kari 50v Ristiinasta. Mennään K64 mäkeen. - Voi olla, että jätän omat treenit väliin ja filmaan poikien hyppyjä.
Sunnuntaina minulla on Savonlinnassa srk.keskuksessa SEKLin joulujuhlat.
Nyt alkaa olla kohta kaksi viikkoa mäki- ja hiihtotreenejä takana ja varsinkin jalat on aivan jumissa, mutta on mukava tietää, että kun tätä jatkaa tarpeeksi kauan alkaa lopulta näkyä tuloksiakin. Eilispäivän mäkitreeneissä Laajavuoren kuusnelosessa tuli talven heikoimmat kolme hyppyä, mutta kun pakkaset olivat hieman hellittäneet (vain -7) niin hiihto alkoi sujua. Hiihdin kaksi vitosen lenkkiä melko vaativaa vuorenympäryslenkkiä suht`reipasta vauhtia ja yhden vitosen lähes tasamaalla palautellen. Sen päälle tein vielä 2km jalkalenkin, jolla kauden ekat loikkatreenit (5x10 vuoroloikkaa pikku vauhdilla).
Yritän tarkkailla myös syömisiäni ja samalla liikkua enemmän ja niin pudottaa painoani joka oli 70kg vielä kaksi viikkoa sitten.
Tänään nukuin taas puoli kymmeneen. Lueskelin päivän lehdet ja vähän raamattuakin sekä vietin aikaa niin Pikku-Inkerin kuin äitinsäkin kanssa. Iltapuolella käväsin n 55km päässä Jämsänkoskella mäkitreeneissä
sikäläisessä K45 mäessä. Muutama pikkupoika ja tyttökin hyppäsi kahdessa pienemmässä (K22 ja K15 mäissä) ja me n 20v Tommi Hokan kanssa siinä suurimmassa. Tommi leiskautteli nelospuomilta lähelle K-pistettä ja minä viittä puomia ylempää vain noin kolmenkympin paikkeille. Jalat eivät oikein "totelleet" komentoa hyppyrinkeulalla, mutta mukava siitä mäestä oli hypätä. Tammikuun eka päivänä klo 11 .siinä on Keski-Suomen mäkiviikon aloituskisa . Toinen osakisa on samana päivänä klo 16 Jkl:n K64 mäessä ja Päätöskisa sunnuntaina 2.1. klo 11.00 Saarijärven K45 mäessä. Nuorimpia varten on sarjat pienissä mäissä.
Jämsänkoskella olivat tehneet mittavat talkootyöt elo-syyskuussa muovittaen tuon K45 mäen. Todella hatunnoston arvoinen suoritus.
Huomenna tänne Jyväskylään tulee harjoittelemaan kaverini Noposen Ari 31v Enonkoskelta ja Pesosen Kari 50v Ristiinasta. Mennään K64 mäkeen. - Voi olla, että jätän omat treenit väliin ja filmaan poikien hyppyjä.
Sunnuntaina minulla on Savonlinnassa srk.keskuksessa SEKLin joulujuhlat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
