Torstaina 26.05.2010 Karatusa
Yrittelin laitella palautetta kommentteihin, muttei se onnistunut,joten teen sen nyt tässä.. - Kiitoksia kommenteista, niin Vellu,Kipi kuin Sirpakin ja samalla terkkuja muillekin tutuille. Tästä miun Siperian työnhön menemisestä.  SEKL (Kansanlähetys) on tehnyt päätöksen miun lähettämisestä sopimussuhteiseksi määräaikaislähetiksi tänne Minusinskin ja Karatusan alueelle, mutta asiat valmistelun osalta ovat aivan alussa. SEKL on etsimässä minulle muutamaa lähettävää seurakuntaa ja varmaankin jonkunlaista lähettäjärengastakin on tarkoitus koota. Kirjoitin sitä varten esittelyn itsestäni ja olihan se tarpeen niitä SEKLin päättäjiäkin ajatelle,koska siitä on nelisenkymmentä vuotta kun olin töissä Kansanlähetyksessä -70 luvun vaihteessa.
Työtähän täällä on ihan määrättömästi. Varsinaisen hengellisen työn lisäksi  seurakuntien toimitilakysymykset samoin kuin työntekijöiden asuntojen löytäminen Karatusassa ovat ajankohtaisia. Pitkästen samoin kuin Vitali-pastorin työpaikka on tulevaisuudessa juuri Karatusa ympäristökylineen, mutta Joosella on myös täällä Minusinskissä  alulla nuorisotyö, jota hän jatkaa vielä Karatusastakin käsin. Molemmilla perheillä on lapsia  kouluiässä: Sveta on menossa kolmannelle, Dimai toiselle ja Hilja ensimmäiselle luokalle. Yksinkertaisinta olisi jos kesän aikana pääsisi jo muuttamaan Karatusaan. Matkaa sinne Minusinskistä suoraan  "vasemmalta kaartaen"  90 kilometriä, melko hyvää asfalttitietä. Aikaisempaa infoa pitää korjata, Karatusa on lähes suoraan itään Minusinskistä. Loppumatkasta käännytään etelän suuntaan.
Teimme tänään Joosen ja Vitalin vaimon  Tonjan  kanssa pikavisiitin Karatusassa. Tonja kävi hoitamassa lastensa  kouluasioita ja sillä aikaa  me Joosen kanssa ajeltiin ristiin rastiin Karatusaa tutustuen perusteellisemmin esille tulleisiin mahdollisiin kirkon rakennuspaikkoihin ja hahmottaen itsellemme kokonaiskuvaa 12 tuhannen asukkaan pikkukaupungista. Tämän hetken tuntuma paikkojen suhteen on, että
lähellä viiden tien risteystä ja Hotellia olisi toinen ja noin 1,5 km päässä toinen riittävän suuri paikka kirkon rakentamiselle. Teimme myös pienen tutustumismatkan noin 10 km päähän, jossa asfalttitie ylittää melko suuren Amyl-joen.
Lähdimme Karatusaan jo aamuseitsemältä ja palasimme joskus kahden maissa. Tänä iltana lähden toisiin "seikkailuihin" junalla kohti Hanti-Mansiskia. Loppumatka   300km tapahtuu bussilla.
Johanna, joka pistäytyi välillä opastamassa minua tämän koneen käyttämisessä sanoi, että näyttää epätoden-
näköiseltä päästä muuttamaan kesän aikana Karatusaan ja hän oli jo tänään  tehnyt jotain valmisteluja
Hiljan koulujuttujen osalta.
Eilisiltana Johanna huokaili jo  kun näytti, etteivät asiat etene ollenkaan ja kesä lomineen ja leireineen menee niin nopeasti ja koulut alkavat täällä syyskuun alussa. Sitten Joose ,Martti Lutherin neuvoa toteuttaen kokoili
pesuettaan laulamaan iltavirttä. Aikuisten valinta oli: "Mä elän laupeudesta.." : ja lasten : "Lintu pieni, lintuseni.."
 Sitten Joose luki Päivän Tunnussanasta: "Älkää huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä huolen itsestään". Vilkaisimme toisiamme Johannan kanssa. - Siinä oli vastaus huolehtimisiimme.
Pienimuotoinen illan hiljentymis- ja hartaushetki päätettiin yhteiseen rukoukseen.
Lähes 15v sitten Joose kirjoitti Savonlinnan srk.nuorten omaan "Hapatu"s-lehteen, kuinka hän tietyssä ikäkaudessa ei voinut kutsua koulukavereitaan heidän kotiinsa yökylään, kun siellä illoin ja aamuin laulettiin virsi ja rukoiltiiin. Iso pyörä on nyt pyörähtänyt akselinsa ympäri, muutaman vuoden sisällä heidän lapsensa joutuvat pohtimaan samoja kysymyksiä, jotka hänelle murrosiän alkuvaiheissa tuottivat ongelmia.
Noitten epäröintivaiheitten jälkeen Joose uskovine kavereineen oli joskus jopa "hullun rohkea" tehden milloin minkäkinlaisia tempauksia evankeliumin levittämiseksi. Joskus intoa saattoi olla reilusti enemmän kuin taitoa, mutta joka tapauksessa evankeliumi eteni silloin Savonlinnan seudulla.  Ehkäpä Taivaan Isä kävi joskus yöaikana kääntämässä poikien innoissaan nurinpäin istuttaneet sipulit oikeinpäin.
Jää nähtäväksi milloin pääsen taas koneen äärelle.