LUMILLA ihan isoilla kirjaimilla

Edellisellä kerralla piti laittaa lainausmerkit lumilla olemiselle. Nyt niitä ei tarvita, sillä lunta on tullut Taivalkosken maisemissa jo sen verran, että innokkaimmat hiihtäjätkin olivat tänään suksien kanssa kuntorataa kiertämässä ja hyppyrimäissä oli ihan siedettävät olosuhteet, kun tänään noin 70 junioria ja kolmisenkymmentä veteraanimäkihyppääjää ottivat mittaa toisistaan.
Kahtena päivänä oli päästy harjoittelemaan, tosin hieman vaikeissa olosuhteissa alastulorinteitten ollessa jäisiä ja kaatumisiakin sattui jonkun verran ja ainankin yksi veteraanihyppääjä joutui "heittämään pyyhkeen kehään" kaaduttuaan ja loukattuaan istumalihaksiaan.  Useimmille nuo harjoitteluhypyt olivat talven ensimmäiset lumilla. Eräs ilahduttavimmista valopilkuista harjoituksissa oli noin kymmenen vuoden tauon hyppäämisessä pitänyt junioriaikojeni  hyvä kilpakumppanini jo eläkkeelle Imatran paklopäällikön virasta jäänyt Timo Forsman, jonka pojat Juho ja Mikko kisailivat menestyksekkäästi mäessä ja yh:ssä -90 luvulla.
Tänään olivat vuorossa mäkikisat K73 ja K49 mäissä ja ne alkoivat isommassa mäessä puoliltapäivin. Aamulla oli vielä vapaat harjoitukset molemmissa mäissä.
Jätin itse isomman mäen harjoitukset väliin, osittain senkin vuoksi, että hyvä ystäväni pudasjärveläinen veteraanihyppääjä Olavi Leinonen pistäytyi naapurinsa Mairen kanssa majapaikkaani. Olli oli laittanut minulle kaksikin tekstiviestiä illalla, että he ovat tulossa vierailulle, mutta kännykkäni taisi olla pois päältä, joten luin tekstarit vasta myöhemmin aamulla.
Heräsin kun asuntovaunun oveen koputettiin noin yhdeksältä ja luulin, että vaunun omistaja ystäväni Tuomo Leinonen oli tulossa minua tapaamaan.
Pukeuduin nopeasti ja toivotin Ollin ja Mairen tervetulleiksi majapaikkaani. Mairella oli mukana paketti joulutorttuja ja kiehautin meille aamuteet (kahvinporoja ei sattunut olemaan), joitten nauttimisen aikana ehdittiin jutella kuulumiset.
Ehdin vielä hyppäämään kaksi harjoitushyppyä K49 mäessä ja sitten jäi vielä reilusti aikaa valmistautua itse kilpailuun, joka alkoi alle 16v sarjasta, ja jatkui a 18v ja yleisellä sarjalla. Niissä kaikissa oli korkeatasoinen kilpailu, vaikkei kaikkia Suomen parhaimpia ollutkaan paikalla. Yleisen sarjan voitti vasta 17v A-maajoukkuehyppääjä nuori mäkikaverini kajaanilainen Jarkko Määttä. Muitakin minulle hyvin tuttuja nuoria huippuhyppääjiä oli kisoissa. Mainittujen sarjojen jälkeen oli vuorossa isojen mäkien Veteraanicupin avaus sarjoissa alle ja yli 50v. Olin ainut yli kuusikymppinen ja jouduin hyppäämään kolme-neljä lavaa alempaa kuin normaalisti ja jäinkin aivan kumpuun. Hyppyni olivat vain 40 ja 40,5 metriä. Todella vähillä harjoitushypyilläni,  ja varsin keskentekoisella fysiikalla ja tekniikalla sekä noilla vauhdeilla jäin 17 metriä kolme vuotta sitten samassa mäessä hypättyjen Veter.MM-kisojen hypyistä. Tekemistä harjoitusrintamalla siis riittää.  Usemmat veteraanihyppääjäkavereistani hyppäsivät ison mäen kisassa ajankohtaan nähden suht`hyvin. -Reissukaverini Ari Noponen kärsi eka kierroksella turhan pitkästä tauosta ennen veter.cupin aloitusta ja hiljakseen jatkunut lumisade hidasti alkupäätä,. Ari hyppäsi toisena. Toinenkin harmillinen asia sattui juuri Artun kohdalle. Aivan ilmeisesti mittamiseten sihteerille oli sattunut toisen kierroksen aikana työtapaturma ja hän ilmoitti radiopuhelimella kuuluttajalle ja tulospalveluun hypyn pituudesta 66m sijasta 56m.
Koska mitään kirjallista todistusta ei ollut saatavissa (kisaorganisaatio oli liian kevyt) ei asiaa saatu oikaistuksi , kun tulokset luettiin seinältä.
K73 mäen viiskymppisten sarjan voitti Huttusen Pasi ja yli viiskymppiset Strandenin Veijo.
Pikku tauon jälkeen hypättiin alkavassa hämärässä  (hieman heikot valot olisivat toimineet jo tuntia myöhemmin paremmin)K49 mäen perinteinen veteraani cupin avauskisa sarjoissa yli 30, 40, 50 ja yli 60 vuotiaitten sarjat (lisäksi ns. kutsusarja 25-29v).
 Kovin kisa oli sarjassa 30-39v ja voittajaksi hyppäsi Puijon Juha Miettinen. Hyvin oli parin päivän harjoittelu tehonnut muittenkin sarjojen hyppääjiin. Itsekin onnistuin kisahypyissä paremmin kuin harjoituksissa. Johdin yli kuuskymppisiä eka kierroksen jälkeen niukasti lähinnä hyvien "nappieni", vaikka pari kaveria hyppäsikin hieman pitemmälle. Paransin vielä toisella kierroksella päästen samaan mittaan kuin isomman män kisoissa eli 40,5m , mutta Karjalaisen Väinö "räjäytti pankin" onnistuen erinomaisesti hyppäämällä 44,5m ja vei voiton kymmenen pisteen erolla.
Kisojen jälkeen mäkileirillä mukana ollut "junnu" 22v Tuomas Latvala tuli vaunulle kylään ja jäi katselemaan TV:tä kun menin saunomaan poikien (Artun ja kumppaneitten)kämpälle.
Puoli kahdeksalta alkoi perinteiset mäkiveteraanien pikkujoulut Hotelli Herkossa.
Huomenna jos sää sallii on tarkoitus hypätä vielä yhdet treenit ja sitten aloitetaan kotimatka.