Pitkäksi venyneen kazanilaisryhmän odottelun jälkeen alkoi eilen lopultakin tapahtua. Aikataulu oli muuttunut jo kai kolmasti ja uuttakin oli ilmassa, kun eilen lopultakin sain sekä Jormalta, että itseltään kazanilaisen rakennusfirman johtajalta Sergeiltä varmistuksen että voin mennä vastaan Abakaniin perjantain aamukoneelle.Laittauduin illalla nukkumaan tavallista aikaisemmin ja olin hereillä jo viiden maissa ja lentoasemalla puoli seitsemältä. Kone tuli ajallaan,mutta Karatusaan tulijoita oli vain yksi, eli itse johtaja. Hän kertoi,että kazanilainen prigadööri oli loukannut olkapäänsä ja tarvitsi sairaalahoitoa, mutta hänellä on yhteyshenkilö täällä paikanpäällä.En käynyt puutteelisella kielitaidollani turhia kyselemään vaan ajattelin että se selviää Karatusassa
Ajelimme Minusinskin srk:n kvarttiiralle,jossa meitä odotti Karatusan kirkon rakennustöihin apumieheksi ja samalla myös yövahdiksi pyrkivä Minusinskin seurakuntanuori 19v Eduard. Kentältä tullessame kävin huolimatta hyvin aikaisesta ajankohdasta esittelemässä Sergeille Sibirskaja Liesin varastohallit ja viereisen isoja ja komeita kesämökkejä kedrimännystä valmistavan hirsiveistämön. Poikkesimme myös Sibirskaja Liesin konttorilla ja sahalla.Toinen Minusinskin tien varressa sijaitseva Sajan Liesin saha ja konttori oli jo Sergeille tuttu. Kolmistaan ajelimme Karatusaan Vitalin kotiin ja sieltä kohta kirkonrakennustyömaalle, jossa meitä jo odotti Abakanista kotoisin oleva ehkä 35v Konstantin jonka Sergei oli pyytänyt johtamaan Karatusan kirkon rakentamisen kakkosvaihetta.Myöhemmin selvisi, että Konstantinilla on jo muutaman miehen työryhmä, joitten kanssa hän aloittaa.
Tutustuimme toisiimme ja työkohteeseen ja aloimme keskustella siitä kuinka tätä projektia lähdetään käytännössä aloittamaan ja viemään eteenpäin .Karatusaan ajellessamme olimme jutelleet Eduardin mahdollisuuksista aloittaa kirvesmiesten apulaisena ja samalla yövahtina.
Viikonloppuisin Eduard pääsee käymään kotonaanMinusinskissa. Eduardin majoituspaikaksi olin ajatellut kirkkotyömaan nurkassa Kuzebarin asfalttien laitaan kaksivuotta sitten työmaan vartijoita varten rakentamaani pyöröhirsimökkiä,joka oli aivan sikamaisessa kunnossa.Viime syksynä ennen ala-, ja yläpohjan villoittamista olin joutunut siivoamaan mökin Joosen kanssa. Ilmeisesti sitä ei ollut kukaan siivonnut tällä välin.
Eduard sai lupauksen hommiin pääsemisestä ja maanantaina hän kirjoittaa Konstantinin kanssa työsopimuksen.Ei kai auta muu kuin mennä Eduardin kanssa jo sunnuntaina Karatusaa siivoamaan k.o.mökkiä ja samalla minun pitäisi asentaa mökin kahteen pikkuikkunaan saranat ja itikkaverkot.
Katselimme Konstantinin ja Sergein kanssa kirkon piirustuksia ja vertasimme niihin minun tekemiä alkuperäisiä Bulankasta purettujen hirsien karttoja. Samalla selitin hirsien varastoinnin
melko sekavaa historiaa ja tutustuimme 2v sitten tapuloimiimme pitkiin hirsiin sekä edellisen työporukan paikalle kilometrin päässä sijaitsevasta entisen leipätehtaan varastosta siirtämiin lyhyempiin hirsiin, jotka olivat kahdessa kasassa.Joosen kanssa olimme toissa syksynä kait kolmeen kertaa asentaneet siniset kevyt peitteet pitkän hirsientapulin suojaksi rakentamaamme katokseen. Nyt ne olivat aivan riekaleina ja paikalle viime syksynä siirrettyjen hirsien samanlaiset kevytpeitteet olivat haihtuneet taivaan tuuleen.Kun tämä kevät on ollut hyvin sateinen olen ollut melko huolestunut hirsien tilanteesta. Nyt on kuitenkin ollut kohta kaksi viikkoa poutaista ja tänään jo lähes hellettä,joten hirret ovat päässeet kuivumaan,mikä on erittäin hyvä hirsikehikon pystyttämistä ajatellen.
Hyvin liikkeelle lähtenyt rakennustyömssn suunnittelu stoppaantui yllättävästi ja hyvin surullisesti. Eduart jota olin patistellut kuvaamaan k.o.suunnittelua oli välillä mennyt tutustumaan
kirkon kellariin ja koki melkoisen järkytyksen kun oli löytänyt sieltä kuolleen miehen. Hän oli pyytänyt heti Vitalin kanssaan kellariin ja kun he tulivat kertomaan asiasta Vitali jo soitti poliisille. Ennen poliisien tuloa kävimme myös Sergein kanssa katsomassa kuollutta miestä.
Melko pian tuli paikalle naispoliisi yksin ja he menivät Vitalinkanssa kellariin kuolleen luo.Kävin ottamassa tilanteesta valokuvan.Ehkä puolen tunnin päästä tuli poliiseja lisää kaksi virkapuvuissa ja yksi, joka lienee ollut tutkimuksen johtaja siviilivaatteissa.
Tutkittuaan ja kuvattuaan paikan poliisit pyysivät vuorotellen Vitalin ja Eduardin haastateltavaksi autoonsa. Kun olin ensi kerran katsonut kuollutta miestä tuli melko vahva ajatus ettei mies vain ole vanha tuttumme,meitä paljon hirsikehikon purkamisessa auttanut Bulankan entinen kapakkakitaristi Sasha. Kuolleella oli kadet ristikkäin kuin kasvojen suojana. Myöhemmin kun isompi poliisiryhmä käänsi kuollutta näin kasvot osittain,mutta ne olivat niin pahasti ruhjoutuneet etten osa sanoa. Kun kerroin Vitalille ajatukseni Bulankan Sashasta, Vitali sanoi, että mieheltä oli löytynyt passi ja hän oli eri henkilö.
Toivottavasti poliisit saavat varmistettua kuolleen henkilöllisyyden sekä miten mies on kuollut.
Alkoholilla lienee ollut osansa asiassa. Mies vaikutti alkoholistilta. Mahdollista on että mies on kiivennyt kellarin katolle ja pudonnut pää edeltä noin kolmen metrin matkan betonille ja sitten raahautunut kellariin.
Pois suljettu ei ole myöskään rikoksen mahdollisuus. Kävin työmaalla viime lauantaina ja kävin ottamassa kuvia myös kellarista ja silloin siellä ei ollut tuota kuollutta miestä. Myös Vitali oli käynyt työmaalla samana lauantaina,muttei kellarissa.
Sergei vei porukan ruokailemaan Karatusan uuteen kafeeseen lähelle Karatusan sahalaitosta eli piloraamaa.Minulta oli kylläruokahalu kateissa,mutta tein parhaani ja selvisin urakasta.
Paikan tarjoilu oli oikein hyvä ja kafee hyvin siisti.
Keskustelu projektin kakkosvaiheen aloittamisesta jatkui. Sergei ja Konstantin pyysivät minua vielä jäämään maanantaiksi , jolloin työt käytännössä alkavat siten että nosturiauton kanssa alamme purkaa hirsitapulia ja kasoja ja otamme aloitushirret esille ja nostammene varmaankin myös kellarin katon betonilaatalle. Samalla tietenkin jo tsekkaamme muitakin hirsiä mahdolli- simman pitkälle. Hirsien asentamisen voi aloittaa sitten kun miehet ovat levittäneet hirsien alle tulevan bitumikerroksen.
.Lupasin yrittää puhua vielä kerran veljiä ympäri, vaikka he (varsinkin Arska) ovatkin jo Renqvistin ruunan tavoin kuopineet melkolailla kotiin lähtö mielessään. -Pojat suostuivat,mutta Arska kyllä sanoi, ettei sitten turhia pysähdellä. Poikamiehelle pahasti poskelleen menneet juhannuksen viettohaaveet Suomen suvessa on melkoinen takaisku.Nimittäin jos selviäisimme tienpäälle tiistaina siinä jäisi melko lyhyt aika juhannukseen Suomeen ajamista varten.
No- Siperia opettaa!
Kafeesta siirryimme Vitalinpappilaan, jossa Sergei ja Konstantin tekivät kaikki työsopimukseen tarvittavat monilla leimoilla varustetut paperiasiat.
Sergei jäi Karatusan hotelliin ja varmaankin he huomenna jatkavat Konstantinin kanssa puhelimitse työprojektiin liittyviä valmisteluja. Sovimme, että Vitali tuo Ladallaan Sergein lauantai-iltana Minusinskin kvarttiiralle, jossa hän saa kuorsata Arskan kanssa kilpaa. Vien Sergein aikaisin sunnuntaiaamuna Abakanin lentoasemalle ja ehkä iltapäivällä ajelemme Eduardin kanssa Karatusaan. Vitali on perheineen lähdössä muutaman päivän lomalle Tuvan Kisiliin Mitsubishin kanssa,mutta lupasi tulla pitämään työmaan aloitushartauden maanantaiaamuna.
Minä palaan Minusinskiin luultavasti bussilla.Sitten pakkaamme Transitin ja haemme jo Pitkästen muuttotavaroilla pakatun peräkärryn erään tutun autotallista ja sitten -EI KUN TIEN PÄÄLLE!
Ajelimme Minusinskin srk:n kvarttiiralle,jossa meitä odotti Karatusan kirkon rakennustöihin apumieheksi ja samalla myös yövahdiksi pyrkivä Minusinskin seurakuntanuori 19v Eduard. Kentältä tullessame kävin huolimatta hyvin aikaisesta ajankohdasta esittelemässä Sergeille Sibirskaja Liesin varastohallit ja viereisen isoja ja komeita kesämökkejä kedrimännystä valmistavan hirsiveistämön. Poikkesimme myös Sibirskaja Liesin konttorilla ja sahalla.Toinen Minusinskin tien varressa sijaitseva Sajan Liesin saha ja konttori oli jo Sergeille tuttu. Kolmistaan ajelimme Karatusaan Vitalin kotiin ja sieltä kohta kirkonrakennustyömaalle, jossa meitä jo odotti Abakanista kotoisin oleva ehkä 35v Konstantin jonka Sergei oli pyytänyt johtamaan Karatusan kirkon rakentamisen kakkosvaihetta.Myöhemmin selvisi, että Konstantinilla on jo muutaman miehen työryhmä, joitten kanssa hän aloittaa.
Tutustuimme toisiimme ja työkohteeseen ja aloimme keskustella siitä kuinka tätä projektia lähdetään käytännössä aloittamaan ja viemään eteenpäin .Karatusaan ajellessamme olimme jutelleet Eduardin mahdollisuuksista aloittaa kirvesmiesten apulaisena ja samalla yövahtina.
Viikonloppuisin Eduard pääsee käymään kotonaanMinusinskissa. Eduardin majoituspaikaksi olin ajatellut kirkkotyömaan nurkassa Kuzebarin asfalttien laitaan kaksivuotta sitten työmaan vartijoita varten rakentamaani pyöröhirsimökkiä,joka oli aivan sikamaisessa kunnossa.Viime syksynä ennen ala-, ja yläpohjan villoittamista olin joutunut siivoamaan mökin Joosen kanssa. Ilmeisesti sitä ei ollut kukaan siivonnut tällä välin.
Eduard sai lupauksen hommiin pääsemisestä ja maanantaina hän kirjoittaa Konstantinin kanssa työsopimuksen.Ei kai auta muu kuin mennä Eduardin kanssa jo sunnuntaina Karatusaa siivoamaan k.o.mökkiä ja samalla minun pitäisi asentaa mökin kahteen pikkuikkunaan saranat ja itikkaverkot.
Katselimme Konstantinin ja Sergein kanssa kirkon piirustuksia ja vertasimme niihin minun tekemiä alkuperäisiä Bulankasta purettujen hirsien karttoja. Samalla selitin hirsien varastoinnin
melko sekavaa historiaa ja tutustuimme 2v sitten tapuloimiimme pitkiin hirsiin sekä edellisen työporukan paikalle kilometrin päässä sijaitsevasta entisen leipätehtaan varastosta siirtämiin lyhyempiin hirsiin, jotka olivat kahdessa kasassa.Joosen kanssa olimme toissa syksynä kait kolmeen kertaa asentaneet siniset kevyt peitteet pitkän hirsientapulin suojaksi rakentamaamme katokseen. Nyt ne olivat aivan riekaleina ja paikalle viime syksynä siirrettyjen hirsien samanlaiset kevytpeitteet olivat haihtuneet taivaan tuuleen.Kun tämä kevät on ollut hyvin sateinen olen ollut melko huolestunut hirsien tilanteesta. Nyt on kuitenkin ollut kohta kaksi viikkoa poutaista ja tänään jo lähes hellettä,joten hirret ovat päässeet kuivumaan,mikä on erittäin hyvä hirsikehikon pystyttämistä ajatellen.
Hyvin liikkeelle lähtenyt rakennustyömssn suunnittelu stoppaantui yllättävästi ja hyvin surullisesti. Eduart jota olin patistellut kuvaamaan k.o.suunnittelua oli välillä mennyt tutustumaan
kirkon kellariin ja koki melkoisen järkytyksen kun oli löytänyt sieltä kuolleen miehen. Hän oli pyytänyt heti Vitalin kanssaan kellariin ja kun he tulivat kertomaan asiasta Vitali jo soitti poliisille. Ennen poliisien tuloa kävimme myös Sergein kanssa katsomassa kuollutta miestä.
Melko pian tuli paikalle naispoliisi yksin ja he menivät Vitalinkanssa kellariin kuolleen luo.Kävin ottamassa tilanteesta valokuvan.Ehkä puolen tunnin päästä tuli poliiseja lisää kaksi virkapuvuissa ja yksi, joka lienee ollut tutkimuksen johtaja siviilivaatteissa.
Tutkittuaan ja kuvattuaan paikan poliisit pyysivät vuorotellen Vitalin ja Eduardin haastateltavaksi autoonsa. Kun olin ensi kerran katsonut kuollutta miestä tuli melko vahva ajatus ettei mies vain ole vanha tuttumme,meitä paljon hirsikehikon purkamisessa auttanut Bulankan entinen kapakkakitaristi Sasha. Kuolleella oli kadet ristikkäin kuin kasvojen suojana. Myöhemmin kun isompi poliisiryhmä käänsi kuollutta näin kasvot osittain,mutta ne olivat niin pahasti ruhjoutuneet etten osa sanoa. Kun kerroin Vitalille ajatukseni Bulankan Sashasta, Vitali sanoi, että mieheltä oli löytynyt passi ja hän oli eri henkilö.
Toivottavasti poliisit saavat varmistettua kuolleen henkilöllisyyden sekä miten mies on kuollut.
Alkoholilla lienee ollut osansa asiassa. Mies vaikutti alkoholistilta. Mahdollista on että mies on kiivennyt kellarin katolle ja pudonnut pää edeltä noin kolmen metrin matkan betonille ja sitten raahautunut kellariin.
Pois suljettu ei ole myöskään rikoksen mahdollisuus. Kävin työmaalla viime lauantaina ja kävin ottamassa kuvia myös kellarista ja silloin siellä ei ollut tuota kuollutta miestä. Myös Vitali oli käynyt työmaalla samana lauantaina,muttei kellarissa.
Sergei vei porukan ruokailemaan Karatusan uuteen kafeeseen lähelle Karatusan sahalaitosta eli piloraamaa.Minulta oli kylläruokahalu kateissa,mutta tein parhaani ja selvisin urakasta.
Paikan tarjoilu oli oikein hyvä ja kafee hyvin siisti.
Keskustelu projektin kakkosvaiheen aloittamisesta jatkui. Sergei ja Konstantin pyysivät minua vielä jäämään maanantaiksi , jolloin työt käytännössä alkavat siten että nosturiauton kanssa alamme purkaa hirsitapulia ja kasoja ja otamme aloitushirret esille ja nostammene varmaankin myös kellarin katon betonilaatalle. Samalla tietenkin jo tsekkaamme muitakin hirsiä mahdolli- simman pitkälle. Hirsien asentamisen voi aloittaa sitten kun miehet ovat levittäneet hirsien alle tulevan bitumikerroksen.
.Lupasin yrittää puhua vielä kerran veljiä ympäri, vaikka he (varsinkin Arska) ovatkin jo Renqvistin ruunan tavoin kuopineet melkolailla kotiin lähtö mielessään. -Pojat suostuivat,mutta Arska kyllä sanoi, ettei sitten turhia pysähdellä. Poikamiehelle pahasti poskelleen menneet juhannuksen viettohaaveet Suomen suvessa on melkoinen takaisku.Nimittäin jos selviäisimme tienpäälle tiistaina siinä jäisi melko lyhyt aika juhannukseen Suomeen ajamista varten.
No- Siperia opettaa!
Kafeesta siirryimme Vitalinpappilaan, jossa Sergei ja Konstantin tekivät kaikki työsopimukseen tarvittavat monilla leimoilla varustetut paperiasiat.
Sergei jäi Karatusan hotelliin ja varmaankin he huomenna jatkavat Konstantinin kanssa puhelimitse työprojektiin liittyviä valmisteluja. Sovimme, että Vitali tuo Ladallaan Sergein lauantai-iltana Minusinskin kvarttiiralle, jossa hän saa kuorsata Arskan kanssa kilpaa. Vien Sergein aikaisin sunnuntaiaamuna Abakanin lentoasemalle ja ehkä iltapäivällä ajelemme Eduardin kanssa Karatusaan. Vitali on perheineen lähdössä muutaman päivän lomalle Tuvan Kisiliin Mitsubishin kanssa,mutta lupasi tulla pitämään työmaan aloitushartauden maanantaiaamuna.
Minä palaan Minusinskiin luultavasti bussilla.Sitten pakkaamme Transitin ja haemme jo Pitkästen muuttotavaroilla pakatun peräkärryn erään tutun autotallista ja sitten -EI KUN TIEN PÄÄLLE!
Ja taas sattui tekevälle! -Arska oli lukenut tuoreen blogin ja mainitsi sinne livahtaneesta asiavirheestä, joka on nyt pakko heti korjata. Joose ei ollutkaan mailla eikä halmeilla kun siivosin mainittua vartijamökkiä viime marraskuussa vaan kaverinani olikin ollut Arska.Arskan kanssa myös laitettiin ikkunoitten yläpuolelle pensapilolla (m,saha) tekemääni painumisvaran villoituksen ulkopuolelle kovalevystä ns.tuulensuojalevukaistale. Myös oven yläpuolelle olin sahannut muutaman sentin painumisvaran. Kun joku paikallinen puuseppä oli asentanut Vitalin toimeksiannosta toissa kesänä minun Suomeen lähdön jälkeen nuo ikkunat ja oven, mies ei ollut huomioinut ollenkaan sitä,että uusi hirsirakennus painuu muutaman vuoden ajan jonkunverran. Oven ympärille laitoin viime marraskuussa ihan viimesen päälle hienot hirsipanelista tehdyt karmilaudat ja ikkunoihinkin pitäisi vielä sellaiset asentaa.
VastaaPoista