Uusi viikko edessä

Viikonloppu Minusinskissä mennä hujahti lukiessani Nikolai Leskovin Lumottua vaeltajaa. Ennen iltaa kävin lenkillä tutussa kumpareisessa männikköpuistossa. Samaan aikaan Joose perheineen kävi saunomassa jossain Minusinskin tilaussaunassa.Tänään oli myös paikallisen luterilaisen srk:n jumalanpalvelus toisena sunnuntaina peräkkäin täällä Pitkästen kotona.
Viikko sitten jumalanpalveluksessa meidän lisäksi oli vain diakoni Oleg ja yksi ehkä 55v tuttu pitkähkö nainen, jolla on saksalaisia,ruotsalaisia ja ehkä suomalaisiakin sukujuuria.
Sanoin tänä aamuna Jooselle, että jos porukka kaksinkertaistuu, niin se on jo melkoinen nousu prosenteissa. Suorastaan yllätyimme, kun khra Slavan perheen mukana ovesta tuli kuusi mummoa. Edellissunnuntain nainen oli saanut houkuteltua viisi ystäväänsä mukaan . Johanna piti Slavan vaimon Olgan kanssa lapsille pyhäkoulua ja Joose Slavan kanssa hoiteli jumalanpalveluksen hieman lyhyemmän ja vapaamman kaavan mukaan.
Lopuksi nautittiin yhdessä pöydänantimina teetä,kahvia ja leivonnaisia.
Tarjoilun lomassa seurakuntaväki työntekijöineen keskusteli toimitilaongelmista. Vanhat seurakuntalaiset eivät ole tykänneet kylmästä vuokratilasta autokoulurakennuksen vieressä, mutta ei heitä myöskään suurin joukoin näkynyt viime talvena autokoulun lämpimissä tiloissa pidetyissä jumalanpalveluksessa. Oma toimiva kokouspaikka pitäisi ehdottomasti saada ajatellen myöskin nuoriso-, ja pyhäkoulutyötä.
Jatkoimme keskustelua asiasta vieraitten lähtemisen jälkeenkin. Joose, Slava ja Oleg ovat jo pitempään katselleet myynnissä olevia kerrostalojen alakertahuoneistoja, joihin on tehty omia sisäänkäyntejä ja muutettu niitä liikehuoneistoiksi. Tänään juteltiin myös muista vaihtoehdoista ja myö siitä mikä pitäisi olla "marssijärjestys", jos ja kun saataisiin "pää auki" myös tässä Minusinskin toimitilakysymyksen ratkaisemisessa.

Olimme joutuneet virittelemään keskiviikkoiltana vielä pressut poistettujen vanhojen kattolevyjen tilalle Karatusan pappilan laajennustyömaalla. Torstaina olimme Abakanissa hankkimassa eristysvilloja, jotka tulivat saman kuorma-autoilijan Kamazissa jolla sahatavaratkin oli kuljetettu Abakanista Karatusaan. Torstaiaamu oli ollut sateinen, mutta keli parani ja kuljetus onnistui. Vitali oli Joosen pyynnöstä hankkinut pressun eristevilloja varten ja he olivat purkaneet noin 20 kuution eristekuorman pihalle ja peittäneet sen pressulla. Myös perjantaille oli sääennustus lupaillut vähäistä vesisadetta. Minua jännitti melkolailla olivatko meidän vähän kehnosti viritellyt pressut hoitaneet hommansa katolla, olimme nimittäin jo poistaneet vanhat aumakaton saumalaudat, joihin olisi ollut hyvä naulata pressut kiinni.
Karatusassa oli satanut melkoisesti ja katolle viritetyt pressut olivat "säilöneet" melkoiset määrät vettä pressuista muodostuneisiin pusseihin, mutta onneksi niitten alapuolella sijainneet eristevillat olivat säilyneet kuivina. Myös pihalle pinotut villapaketit olivat kuivina.
Teimme melkoisen urakoinnin perjantaina . Poistimme ensin vanhat kattolevyt myös molemmilta sivuilta noin neljän metrin matkalta ja aloitimme uusien levyjen nostamisen katolle. Joose oli räystäällä vastaanottamassa ja minä osittain Vitalin avustamana nostelin ensin 21 kpl 110x175cm ehkä lähelle 20 kiloisia kattolevyjä kahdesta laudasta tehtyä "siltaa" pitkin räystäälle. Siirsimme levyt samantien harjan yli ja aloitimme naulata niitä paikoilleen. Ruokatauon jälkeen toistettiin sama urakka toisellekin katon puolikkaalle.
Illan päätteeksi tyhjennettiin kovassa etunojassa oleva, mutta nyt tuettu katos lankuista, jotka peiteltiin pihalle, ja siirrettiin eristevillapaketit  katoksen alle. Ehkä puiolentusinaa isompia villapaketteja piti vielä sijoittaa saunan pukuhuoneeseen. Vitali otti meistä salamavalokamerallaan kuvan jossa taustana oli vasta katon saanut rakennuksen pääty Taisi olla lähellä puoltayötä kun saavuimme tänne Pitkästen kvartiiraan.
Täytyy sanoa, että kyllä uni maistui.
Huomenna on listalla alapohjan koolauksen osittainen rakentaminen ja sen jälkeen laitamme jatko-osan kovalevypakettiin, ja lämminilmapuhaltimet töihin, jotta runkotavara pääsisi kuivamaan riittävästi ennen villoittamista. Esko ja Kyösti ovat parhaillaan matkustamassa kohti Irkutskia, jonne he saapuvat tiistaiaamuna aikaisin ja menevät sitten tutustumaan maailman suurimpaan makean veden säilytyspaikkaan, eli Baikaljärveen. Järvihän ei suinkaan ole pinta-alaltaan maailman suurin, mutta se on erittäin syvä ja siksi sen tilavuus on suurempi kuin minkään muun järven.  Sunnuntaiaamuna haemme Baikalinkävijät junalta ja luultavsti jo samana päivänä jumalanpalveluksen jälkeen siirrymme kolmistaan Karatusaan, jossa meille on varattu vuokra-asunto babuska Elviiran talosta.