Romuska on ohi ja normaali työteon vaihe alkaa olla päällä. Tiistaina muutettiin Jaakon kanssa Minusinskin torin itänurkalla sijaitsevaan remontoitavaan seurakunnalle vasta ostettuun 4h plus keittiön kerrostalon alkertahuoneistoon. Kummallakin on oma pieni huone ja niitä huoneita ei ainankaan nyt alkuvaiheessa remontoida. Keittiö on suht`siistissä kunnossa eikä sitäkään heti alkuun remontoida. Keittiöön ostettiin uusi sähköhella (aika heikko tehoset levyt) ja jääkaappi-pakastin yhdistelmä.
Huoneistossa oli voimakas tupakan haju, mutta se on nyt jo helpottanut, kun olohuoneesta ja eteiskäytävästä on saatu tapetit lioteltua pois. Samalla on rapisteltu irtonaisia huonokuntoisia tasotteita.
Olohuoneen, josta tulee srk:n kokoushuone ja käytävien seinät on tarkoitus käydä läpi tasoitteella ja senjälkeen maalata ne. Isompi perähuone, josta tulee pyhäkoululuokka voitas tapetoida jollain kauniilla lasten tapetilla. Kattoihin liimattaneen 4-5mm paksuinen kuviollinen n 40x40 cm tyroksi ja hieman huonokuntoiset lattiat ( 60x60 cm kakkoskakkos rimasta koolinkiristikoitten päälle tehty "parketti") on tarkoitus hioa ja lakata. Noin 5x5m olohuoneen ja vajaat kaksi metrisen eteiskäytävän välissä on n 120cm
leveä lasiovinen ( 2 ovipuoliskoa) aukko. K.o seinä on muita seiniä ohuempi ja Slava on luvannut selvittää saataisiinko lupa tuon oviaukon laajentamiseen, jolloin eteiskäytävä voisi toimia lisätilana jumalanpalveluksissa. Lasiovet siirrettäisiin toiseen paikkaan , jossa niillä olisi käyttöä.
Jahka byrokratian rattaat ehtivät jauhaa riittävän kauan on tarkoitus rakentaa k.o huoneistoon erillinen sisäänkäynti kadun puolelta, kuten vastaavanlaisissa kerrostalojen toimistoiksi tai pikku kauppaliikkeiksi muutetuissa huoneistoissa on tehty. Nyt sisäänkäynti on pihan puolelta kuten normaalissa kerrostaloasunnossa .
Keskiviikkona kävimme kolmistaan (Joose Jaakko ja minä) hakemassa Karatusasta työvälineitä sekä myös iso lasti monenlaisia maaleja, joita Juha Saari on tuonut peräkärryssään Pietarista Tikkurilabn tehtaalta. Ne on kaikki saatu lahjana Inkerin kirkon työlle. Maalitehtaalla on laaduntarkkaajana uskova nainen, joka on mukana Inkerin kirkon toiminnassa. Jos maalipurkissa on pienikin kolhu tai joku muu pikku virhe sitä ei päästetä yleisille markkinoille ja niinpä se pääsee palvelemaan Inkerin kirkon työtä.
Toinen Karatusan reissun aihe oli valmistella kirkon tontille jätettyjen pitkien hirsien ja muun rakennustavaran talvivarastointia. Ehkä puolet ellei enemmänkin hirsistä (lyhyemmät ja varsinkin ikkunoitten väliset "pätkät" )on siirretty kesäkuussa Juha Saaren ja talkoomiesten sekä ison nosturiauton ja rekan toimesta n kilometrin päässä sijaitsevan entisen leipomon tiloihin varastoon.
Järjestelimme mies ja kankivoimin 12 metriset mammuttimaiset yläpohjavasat varastopaikan alimmiksi hirsiksi (niitten alla on 6 metriset nelosnelosparrut ( 5kpl)).ja niitten päälle laitettiin neljä kattorustingissa vetolujuuspuolella palvelevaa 8-10cm paksua ja 35-40 cm leveää lankkua.
- Huomenna menemme taas Karatusaan ja kirkkotontille tulee nosturiauto. Järjestämme hajallaan 4-5 kasassa olevan pitkän hirsitavaran samaan tapuliin , jokaisen kerroksen väliin lauta tai kakkosnelonen ilmastoitumisen vuoksi ja koko rustingin päälle rakennetaan katos, jonka vesisuojaksi tulee isot pressut, jotka kiinnitetään huolellisesti.
Edellisviikon käynnin jälkeen oli pyöeröhirsiseen vartijakoppiin ilmestynyt hyvännäköoinen "sihverikatto", (N-L:n ajoilta kaikkialla tunnettu betonista ym sidosaineesta valmistettu aaltomainen katelevy),jonka oli tehnyt vartijaksi palkattu karatusalaismies. -Harmi, ettei Vitali ollut saanut aikaiseksi rakennuttaa sitä kattoa aikaisemmin tai edes laitattaa ehjää pressua sen vuotaneen päälle, jonka minä kaikessa kiireessä kesäkuussa olin laittanut juuri ennen Suomeen lähtöäni.
Ennen kirkontontin hirsien varastoimisen valmisteluhommia kävimme tutussa "Katjusa" Stolavajassa lounaalla ja koimme suuren ja iloisen ihmeen. Vitalilta olimme kuulleet, että ahkerin Bulnakan purkutyömaan miehemme ja jo ystävämme 53v Sasha, joka tunnettiin lisänimellä Bulankan Lenin olisi kesällä kuollut.
Tuo suruviesti oli ollut melkoinen isku meille tutuille ja itsekin olin ehtinyt tehdä surutyötä.
Kun tapasimme Vitalin kanssa oli kysellyt asiasta, mutta hän sanoi, ettei tiennyt mitään tarkempaa.
Kun parkkeerasimme Katjusan pihaan oli automme vieressä Bulankalainen miesporukka Ladansa kanssa ja kuolleeksi luultu Sasha oli ilmielävänä kavereittensa ( n 53v isokokoinen mies ja n 35 ja 18v veljekset).
Jälleennäkemisen ilo oli todella suuri. Kerroimme Vitalin kautta kuulemastamme huhusta. Kylällä oli ilmeisesti kuollut yksi talkoissammekin ollut mies, joka oli kait k.o. Sashan veljen poika. Oma arvioni, vielä varmistamaton, että k.o. mies olisi ehkä 42v metsuri, jonka äiti oli babtisti, tai sitten joku muu.
Joosella ja Vitalilla on suunnitelma, että puretun hirsikirkon paikalle pystytetään isokokoinen (kunnollisella perustalla ja rautojen varassa ) risti ja kirkon muistolaatta, johon tulisi lyhykäinen kirkon historia ja maininta kirkon siirtämisestä Bulankasta Karatusan keskustaan. Risti pystytetään alttariseinän päätyyn ja on tarkoitus rakentaa kivistä alttari entisen paikalle, jotta siinä voitaisiin kesäaikaan pitää jumalanpalveluksia.
Mielessäni on myös, että lähellä purettua kirkkoa sijaitsevaan kulttuuritaloon pitäisi viedä muutama sihverilevy ja korjata myrskyn aikana suuren koivun murjomaa kattoa, ettei vesi turmelisi muuten suht`hyväkuntoista rakennusta.
Bulankan miehet kertoivat, että kylän koulu on nyt suljettu. Tiesimme saiasta jo keväällä, kun viimeinen opettaja oli jäämässä eläkkeelle ja koululaisia oli viime talvena vain neljä. Nyt heidät kuljetetaan 18 km päähän Motorskojen kylän kouluun, jossa yläasteikäiset ovat käyneet kolua jo pitkät ajat.
Huoneistossa oli voimakas tupakan haju, mutta se on nyt jo helpottanut, kun olohuoneesta ja eteiskäytävästä on saatu tapetit lioteltua pois. Samalla on rapisteltu irtonaisia huonokuntoisia tasotteita.
Olohuoneen, josta tulee srk:n kokoushuone ja käytävien seinät on tarkoitus käydä läpi tasoitteella ja senjälkeen maalata ne. Isompi perähuone, josta tulee pyhäkoululuokka voitas tapetoida jollain kauniilla lasten tapetilla. Kattoihin liimattaneen 4-5mm paksuinen kuviollinen n 40x40 cm tyroksi ja hieman huonokuntoiset lattiat ( 60x60 cm kakkoskakkos rimasta koolinkiristikoitten päälle tehty "parketti") on tarkoitus hioa ja lakata. Noin 5x5m olohuoneen ja vajaat kaksi metrisen eteiskäytävän välissä on n 120cm
leveä lasiovinen ( 2 ovipuoliskoa) aukko. K.o seinä on muita seiniä ohuempi ja Slava on luvannut selvittää saataisiinko lupa tuon oviaukon laajentamiseen, jolloin eteiskäytävä voisi toimia lisätilana jumalanpalveluksissa. Lasiovet siirrettäisiin toiseen paikkaan , jossa niillä olisi käyttöä.
Jahka byrokratian rattaat ehtivät jauhaa riittävän kauan on tarkoitus rakentaa k.o huoneistoon erillinen sisäänkäynti kadun puolelta, kuten vastaavanlaisissa kerrostalojen toimistoiksi tai pikku kauppaliikkeiksi muutetuissa huoneistoissa on tehty. Nyt sisäänkäynti on pihan puolelta kuten normaalissa kerrostaloasunnossa .
Keskiviikkona kävimme kolmistaan (Joose Jaakko ja minä) hakemassa Karatusasta työvälineitä sekä myös iso lasti monenlaisia maaleja, joita Juha Saari on tuonut peräkärryssään Pietarista Tikkurilabn tehtaalta. Ne on kaikki saatu lahjana Inkerin kirkon työlle. Maalitehtaalla on laaduntarkkaajana uskova nainen, joka on mukana Inkerin kirkon toiminnassa. Jos maalipurkissa on pienikin kolhu tai joku muu pikku virhe sitä ei päästetä yleisille markkinoille ja niinpä se pääsee palvelemaan Inkerin kirkon työtä.
Toinen Karatusan reissun aihe oli valmistella kirkon tontille jätettyjen pitkien hirsien ja muun rakennustavaran talvivarastointia. Ehkä puolet ellei enemmänkin hirsistä (lyhyemmät ja varsinkin ikkunoitten väliset "pätkät" )on siirretty kesäkuussa Juha Saaren ja talkoomiesten sekä ison nosturiauton ja rekan toimesta n kilometrin päässä sijaitsevan entisen leipomon tiloihin varastoon.
Järjestelimme mies ja kankivoimin 12 metriset mammuttimaiset yläpohjavasat varastopaikan alimmiksi hirsiksi (niitten alla on 6 metriset nelosnelosparrut ( 5kpl)).ja niitten päälle laitettiin neljä kattorustingissa vetolujuuspuolella palvelevaa 8-10cm paksua ja 35-40 cm leveää lankkua.
- Huomenna menemme taas Karatusaan ja kirkkotontille tulee nosturiauto. Järjestämme hajallaan 4-5 kasassa olevan pitkän hirsitavaran samaan tapuliin , jokaisen kerroksen väliin lauta tai kakkosnelonen ilmastoitumisen vuoksi ja koko rustingin päälle rakennetaan katos, jonka vesisuojaksi tulee isot pressut, jotka kiinnitetään huolellisesti.
Edellisviikon käynnin jälkeen oli pyöeröhirsiseen vartijakoppiin ilmestynyt hyvännäköoinen "sihverikatto", (N-L:n ajoilta kaikkialla tunnettu betonista ym sidosaineesta valmistettu aaltomainen katelevy),jonka oli tehnyt vartijaksi palkattu karatusalaismies. -Harmi, ettei Vitali ollut saanut aikaiseksi rakennuttaa sitä kattoa aikaisemmin tai edes laitattaa ehjää pressua sen vuotaneen päälle, jonka minä kaikessa kiireessä kesäkuussa olin laittanut juuri ennen Suomeen lähtöäni.
Ennen kirkontontin hirsien varastoimisen valmisteluhommia kävimme tutussa "Katjusa" Stolavajassa lounaalla ja koimme suuren ja iloisen ihmeen. Vitalilta olimme kuulleet, että ahkerin Bulnakan purkutyömaan miehemme ja jo ystävämme 53v Sasha, joka tunnettiin lisänimellä Bulankan Lenin olisi kesällä kuollut.
Tuo suruviesti oli ollut melkoinen isku meille tutuille ja itsekin olin ehtinyt tehdä surutyötä.
Kun tapasimme Vitalin kanssa oli kysellyt asiasta, mutta hän sanoi, ettei tiennyt mitään tarkempaa.
Kun parkkeerasimme Katjusan pihaan oli automme vieressä Bulankalainen miesporukka Ladansa kanssa ja kuolleeksi luultu Sasha oli ilmielävänä kavereittensa ( n 53v isokokoinen mies ja n 35 ja 18v veljekset).
Jälleennäkemisen ilo oli todella suuri. Kerroimme Vitalin kautta kuulemastamme huhusta. Kylällä oli ilmeisesti kuollut yksi talkoissammekin ollut mies, joka oli kait k.o. Sashan veljen poika. Oma arvioni, vielä varmistamaton, että k.o. mies olisi ehkä 42v metsuri, jonka äiti oli babtisti, tai sitten joku muu.
Joosella ja Vitalilla on suunnitelma, että puretun hirsikirkon paikalle pystytetään isokokoinen (kunnollisella perustalla ja rautojen varassa ) risti ja kirkon muistolaatta, johon tulisi lyhykäinen kirkon historia ja maininta kirkon siirtämisestä Bulankasta Karatusan keskustaan. Risti pystytetään alttariseinän päätyyn ja on tarkoitus rakentaa kivistä alttari entisen paikalle, jotta siinä voitaisiin kesäaikaan pitää jumalanpalveluksia.
Mielessäni on myös, että lähellä purettua kirkkoa sijaitsevaan kulttuuritaloon pitäisi viedä muutama sihverilevy ja korjata myrskyn aikana suuren koivun murjomaa kattoa, ettei vesi turmelisi muuten suht`hyväkuntoista rakennusta.
Bulankan miehet kertoivat, että kylän koulu on nyt suljettu. Tiesimme saiasta jo keväällä, kun viimeinen opettaja oli jäämässä eläkkeelle ja koululaisia oli viime talvena vain neljä. Nyt heidät kuljetetaan 18 km päähän Motorskojen kylän kouluun, jossa yläasteikäiset ovat käyneet kolua jo pitkät ajat.
Moikka pappa! Terkkuja sateisesta Vääksystä. Lueskelin edell.postauksen kommentit ja löysin sun puh.numerovinkin. Hyvä tietää sekin, jos tulee ihan asiaakin. Hauska juttu oli myös tuo Sashan "henkiinherääminen". Tuliko sille kitaralle sitten käyttöä? Se mun landola muuten tuolla ullakolla joutais myös jollekin...Reipasta mieltä ja treeniä,t.Riikka
VastaaPoistaTerkut Vantaalta!
VastaaPoistaKausiloma on päässyt vauhtiin ja edelleen ja herkeämättä seuraan jatkokertomustasi. Kiitoksia niistä!
Kysymyskin tuli mieleen elikkä eikös se "sihverilevy" ole sama kuin eterniittilevy ja siis täynnä asbestia?
Siunausta ja johdatusta käänteisiinne!
Ex-tarttolainen Hannu
Kiitos kommenteista Riikka ja Hannu! Eilen teimme pitkän päivän Karatusassa. Lähettiin M:sta kuuden jälkeen ja palattiin kymmenen maissa illalla, saunomisen jälkeen. Ennen saunaa ehdin tehdä hätäsesti ekan kevyen punttitreeninkin. Saatiin kirkon rakennustontilla muutamassa läjässä olleet pitkät kattokannattimet ja hirret siistiin ilmastoituun tapuliin ( 12 m pitkä n 5m leveä ja 2,5 korkea). Sadekatteena vähän heprakan oloiset kevytpressut lankuista laudoista rakennetun kattorungon päällä.
VastaaPoista-Kyllä se sihveri lienee melko asbestipitoista. Olemme välttäneet sen sahaamista.
Heips, lämpimät pyhäpäivän terveiset täältä Jkl:stäkin. Tulin just eilen Suomen Kristillisten koulujen tapaamisesta. Huikean hieno tapaaminen, Mooses Antero Laukkanen oli siellä rohkaisemassa ja kertoi omasta värikkäästä koulutaipaleestaan. Mieleeni jäi erityisesti se, miten keittolan täti oli tajunnut, että Antero ei saa viikonloppuisin ja aamuisin ruokaa, joten hän sopi rehtorin kanssa, että Antero saa aamupalaa keittolasta aamuisin. Hyvä siemen oli istutettu:) Niin ja kitaroista puheenollen, musiikinopettaja oli lahjoittanut vanhan kitaran Anterolle, hieno siemen sekin. Luistimetkin hän sai koululta! Tapaamisessa oli muuten Outi (asuu nykyään Porissa ja töissä siellä krist.koululla), en muista etunimeä, mutta sln:laisia tyttösiä on. Kyseli sun kuulumisia ja kerroin blogistasi :)
VastaaPoistaLauri ryhtyi toiminnanmiehenä paistamaan aamupalaksi muille lettuja! Halit sulle rakas isipappa!
Kiitos kommentista Tiina! Mukava kuulla, että Mooses Antero oli siellä Kristillisten koulujen tapaamisessa ja kertoi noin hyviä kokemuksia vanhoista kouluajoistaan. Olikohan se Outi sinua vähän lyhyempi? Voisi olla mahdollisesti alkujaan Ruokolahden tyttöjä. Jos oli, niin hänen isänsä oli minun srk.nuoria 68-70 vaiheilta Utulan kylältä ja setänsä yksi sen ajan suomalaisa kestävyysjuoksuhuippuja.
VastaaPoistaHaleja ja siunausta niin koti-, kuin työkuvioihinkin! Poiketkaapa kattomassa Aku-Ankka montun pienten K40, K25 ja K10 rakennushommia. Kymppimäkeä ei kai ole vielä aloitettukaan.