Työtä ja lepoa

Ensimmäinen viikko työn merkeissä Siperiassa on ollut minun osalta melko leppoisa. Joose on yrittänyt elää nyt viime keväistä ja syksyistä rakennusjaksoa enemmän perheen ehdoilla ja hänellä tosiaankin perheellisenä ja myös vakituisena lähettinä on ollut kädet täynnä milloin mitäkin tekemistä.
Karatusassa on käyty nyt kolmesti ja välipäivinä on etsitty rak.materiaalia ja tarvikkeita lähinnä Abakanissa, mutta lenkkeilemäänkin ollaan ehditty ja itse olen lueskellut muutaman kirjankin. Sitten kun Esko talkookaverinsa kanssa tulee lokakuun puolivälissä  jäämme varmaankin viikoiksi Karatusaan ja vain pistäydymme välillä Minusisnskissa.
Eilen teimme tarkennusvaakitusta jatkorakennuksen anturoitten valua varten. Muutimme senverran suunnitelmaa, että valamme 2,5m välein 70x70 anturalaatat, paksuutta reipas20 cm.Niitten päälle muurataan harkoista "tolpat". Vitali oli saanut yhden pienen autokuorman elikä 4 tonnia pienikivistä luonnon soraa, kait Amil-joen pohjasta kauhottua. Minä tasailin montun pohjaa ja Joose kärräili  viimeisiään vetävillä "letkuvarsikärryillä" soraa anturoitten pohjalle.
Jätimme Vitalille viikonlopun treenihommaksi kaivaa vielä kaksi monttua nykyisen päätyseinän viereen.
Maanantaina on tarkoitus suorittaa valuhommat ja sitten kun betoni ja myös  harkkojen muuraus kovettunut aloitetaan rakentaa runkoa.
Alakierto tehdään 150x150 parrusta ja alapohjaan tulee 50x150 ristikkäiskoolaus. Seinätolpitus myös 50x150 sahatavarasta.
Elisiltana ahkeroimme töitten lopuksi pappilan kellariin perunalaarin, sitä ennen olimme siirtäneet työkalujamme kellarista ulkovarastona toimivaan vanhaan huonokuntoiseen hirsinavettaan. Perunankaivu Karatusassa on jo käynnissä ja luultavasti laarille löytyy käyttöä jo viikonlopun aikana.
Tonja-emäntä oli lämmittänyt meille saunan kuumaksi ja myös valmistanut nokkosista tuuhean vastan. Saimme ohjeet valella vasta kuumalla vedellä ja taisi Joose sitä hautoa kiukaallakin. Mukavalta tuntui saunominen Karatusassa pitkästä aikaa. Kevään työjaksollahan saunan ali kaivettiin harmaitten vesien viemäri ja saunaa ei voinut käyttää. Lähinaapurin isäntä oli remontoinut saunan sisältä uusiksi. Lauteet oli mukavan leveät ja ikkunan alla mukava pesupenkki ja lattiassa tiivis laudotus. - Jopa Joose, joka on aika kranttu saunoja arvioidessaan antoi nyt hyvän arvosanan Vitalin saunasta.
Saunan jälkeen istuimme vielä keittiössä iltapalalla Vitalin ja eestiläisen musiikinopettajan Rudolfin seurassa. Opettaja on seutukunnan kuulun torviseitsikon kantavia voimia ja muutenkin aktiivinen ja innokas mies, jolla on haave saada seurakunnan käyttöön kuorma-auto, jolla voitaisiin hoitaa rak.tavaroitten kuljetusta ja myös kehitellä polttopuubisnestä srk:n toiminnan tukemisesksi. Rudolfilla itsellään on vanha pieni nelivetoinen kuorma-auto.Hienoa, että Vitali on löytänyt Karatusasta tällaisia ystäviä. Myöhään yöllä saavuimme Minusinskiin.
Tänään Joose kävi perheensä kanssa Abakanissa. Minulla oli myös mukava päivä. Tiskailin, pesin pyykejäni ja kävin lenkillä. Juoksua noin 2 km ja kävelyä ehkä kolme sekä 5x10 vuoroloikkia.  Jalat alkaa olla hieman jumissa reilun viikon kuntoilusatsin jäljiltä.
Olen seurannut Veteraanimäkihyppääjien vieraskirjasta kavereitten treenejä Suomessa ja itsekin sinne melko ahkerasti kirjoitellut (http://www.makiveteraanit.1g.fi/). Toissa yönä kello yksi soi kännykkä. Yleensä en vastaa täällä, koska se maksaa minulle "maltaita", mutta nyt vastasin, koska  hyvä ystäväni Matti Nykänen soitti ja kysyi heti olenko Suomessa. Vastasin, että Siperiassa ja sovimme, että puhutaan hyvin lyhyesti. Matti kertoi
innostuneesti olleensa muovimäkitreeneissä. Ilmeisesti Jkl:n K64 mäessä. Lienee satanut, koska hyppyhaalari oli ollut aivan litimärkä. Toivottelimme toisillemme siunausta ja lopetimme puhelun siihen.