Haikeutta ilmassa

Lopulta melko lyhykäiseksi jäi minun yksinoloni, sillä Lauri palasi melko pian tänne kämpille. Pipoa ei löytynyt. Se tietty kauppa oli jo sulkeutunut, mutta sitten hän oli löytänyt kauniin joulukortin, jonka aikoo laittaa entiselle tyttöystävälleen, joka on Saksasta ja mukaan paperille venäjäksi kirjoitetun tekstin jossa kysymys:"Lähdetkö kanssani  Lofooteille? Tyttö ei kuulemma osaa venäjää yhtään.
- Entiset tyttöystävät näyttävät olevan nyt muotia, joten pikku vinkki vaan muille aiheesta kiinnostuneille, että pitäkäähän kiirettä. "Vain nopeat elävät".
Sain juuri äsken ihanan sähköpostin nuorimmaiseltani Kaisalta, siinä hän kertoili hienoista Vääksyn juhlista ja myös lähes viimeisillään raskaana olemisen tunnoista ja myös väsymisestä kaiken hälinän keskellä. Tässä sitä on papalla lisää rukousaihetta, että kaikki sujuisi hyvin ja siihenhän saamme luottaakin, että kaikki on meitä rakastavan Taivaan Isän hoidossa. Kaisalla ja Antilla on kuun vaihteessa muutto uuteen kotiin Kuopiossa. Kaupat paritalon puolikkaasta ovat syntyneet mukavalla asuntoalueella n 2km keskustasta koilliseen ja nykyinen kerrostaloasunto oli mennyt  kaupaksi. Yritän selvitä ajoissa Suomeen, että ehtisin muuttotalkoisiin.
Niinkuin otsakkeessa lukee, niin mielessä ja ilmassa on ollut haikeutta. Osasyynä lienee tällainen arkivapaailta, ilman rankkaa rakennustyötä, mutta myös äsken yhdessä netistä katsomamme suomalainen
huippuelokuva; Markku Pölösen "Kivenpyörittäjän kylä"  Olisi mukava katsoa se joskus hyvässä seurassa ihan laajakankaalta.(Olisko liikaa haaveiltu, että ihan jonkun naisihmisen  kanssa vielä..??!!!)