Pitkä lekotteluviikonloppu (minun osaltani) on nyt takanapäin ja ollaan pääsemässä myös remonttihommien kimppuun. Joosellahan niinkuin myös Johannalla on ollut kädet täynnä töitä elämisen aloittamisessa taas täällä Minusinskissa. Alkukesästä Pitkästen perhe muutti kaiken muun kiireen keskellä tähän uuteen asuntoon Timrjaasevan kadulla ja vieläkin on muuton jäljeltä monenlaista kesken.
Heräsin aamulla kahdeksalta kun Johanna palasi koululta johon oli käynyt viemässä toisella luokalla opiskelevan perheen esikoistyttären Hiljan. Toinen herääminen oli vähän jälkeen kymmenen kun Joose sanoi, että olisi aika lähteä Karatusaan. Joudun toistaiseksi kortteeraamaan Pitkästen olohuoneen sohvalla. Toivottavasti löydämme jonkun vuokra-asunnon vierasmajaksi ennen talkooporukan saapumista. Joosen veli Juhohan on myöskin tulossa tänne, tosin vain lyhyeksi aikaa tutustumaan pikkuveljen työoloihin ja kotiin Minusinskissa. Kaikki muut Pitkästen perheestä täällä ovatkin jo käyneet.
Suomen aikataulu joka on viisi tuntia jäljessä on vielä jossain selkäytimessä, ja siksi uni ei tule ennen kuin jälkeen puoliyön, vaikkakin automatkan aikana kaikki aikataulut olivat välillä lähes yhtä sekaisin kuin mahakin.
Syötiin siis aamupala ja kiikutettiin varusteita Transporteriin, jolla matka tehtiin. Joose oli viikonlopulla käynyt pappi Slavan kanssa kentän katumaasturi Mitsubisin kanssa "autotohtorilla". Jo pahasti kolissut alakerta oli tarkastettavana. Lista korjattavista asioista oli tehty ja myös varaosat oli tilattu sen seitsemästä eri varaosaliikkeestä. Systeemi täällä Etelä-Siperiassa ei ole yhtä yksinkertainen kuin koti-Suomessa. Mitsubisin korjaaminen on joskus parin viikon päästä jahka varaosat ehtivät perille.
Yöllä oli ollut jo lähellä nollaa, mutta sää oli lämmennyt ja ajokeli oli erinomainen ja aurinko paistoi puolipilviseltä taivaalta. Maisemat olivat hyvin tuttuja kymmeniltä aikaisemmilta matkoilta. Vielä ei näkynyt merkkejä alkavasta ruskasta, joka oli meitä viime syksynä hellinyt väriloistollaan.
Eilen olin saanut blogiini kommentin jäppiläläiseltä Esko Kaukoselta. Hän on tulossa tänne talkoisiin erään ystävänsä kanssa. Heidän lähtöpäivänsä on 06.10. ja jos tulevat, niinkuin olivat suunnitelleet junalla, niin olisivat Abakanissa 11.10. Silloin on toivottavasti vielä kaunis ruska. Eskohan oli täällä viime keväänä, joten Siperian ruska on hänellä vielä näkemättä.
Tavoitimme Vitalin perheineen uudesta kodista, jota olimme remontoineet viime syksynä ja kuluneena keväänä. He olivat asuneet Karatusan Revolutsianna (vallankumous)kadulla muuttonsa jälkeen noin kuukauden ja sen jälkeen käyneet lomailemassa Baikalin takana Burjatiassa Ulan Udessa, josta ovat kotoisin. Oli mukava todeta, että he olivat hyvin kotiutuneet remontoituun pappilaan ja meitä ilahdutti, että kaikki talossa toimi, myös vanha porakaivo uusine vesipumppuineen. Jo aikaisemmin olen maininnut, että toinen rajanaapuri, joka oli tehnyt aluksi lapiohommia työmaalla, oli remontoinut vanhan pihasaunan lattian ja lauteet sekä "ikkunapenkin" uusiksi. Laajasta perunapellosta oli melkoinen osa viljeltynä perunalla ja myös juurikasvit ja vihannekset olivat hyvin kasvaneet.
Vanhimmat lapset Sveta 9v ja Dima 8v olivat palanneet koulusta ja 6v Aljosan sekä 3v Mishan kanssa pyörivät ympärillämme kun tutustuimme paikkoihin. Vitali oli saanut taloon myös kiinteän nettiyhteyden ja hänellä on myös printti ja kopiokone, joten olosuhteet viranhoitoa varten ovat siltäkin osin hyvällä mallilla.
Moneen kertaan olemmekin Joosen kanssa todenneet, että Vitali vaikuttaa olevan kuin kotonaan Karatusan aloittelevan luterilaisen seurakunnan kirkkoherrana ja vaimo Tonja lapsityöstä vastaavana antaa täyden tuen miehelleen. On mukava olla nyt aloittamassa talon laajennusremonttia. Tarkoituksemme on rakentaa lapsille kaksi makuuhuonetta perunapellon puoleiseen päähän taloa. Aloitamme anturan valamisella. Sitten on vuorossa 3 kerrosta harkkoja muurattuna ja niitten päältä aloitetaan lyödä jatkorakennukselle runkoa, kunhan
valut ja muuraukset ovat riittävästi kuivuneet. Luultavasti ennen rungon rakentamista rakennamme kadun puolelle 2x5 metrisen kuistin, joka myös osaltaan antaa vähän lisätilaa pieneen pappilaan.
Teimme Vitalille listan tilattavista rakennusmateriaaleista: Kivikuorma (entisten lisäksi, harmaitten vesien imeytysmonttuun joka peitetään styroksilla ja suojakerroksella maata) , sepeli- ja muuraushiekka, sekä melkoinen määrä sahatavaraa. Ennen Minusinskiin paluuta ehdin kokeilemaan Vitalin nettiyhteyttä ja oma bloginikin löytyi, mutten onnistunut saamaan kommenttia läpi.
Pappilan emäntä laittoi Jooselle tuliaisiksi kesäkurpitsoita, perunoita ym puutarhatuotteita ja myös Baikalin tuliaisina suolatun herkkukala Omulin. Matkan varrelta ostimme vielä pari pikkuämpärillistä sieniä ja kotona Minusinskissa Joose loihti makoisan päivällisen perheelle. Minusinskin khran vaimo Olga oli lapsineen käymässä kylässä ja niimpä saimme yhdessä syödä oikein juhlapäivällisen. -Joose on kovan luokan kokki muitten kykyjensä lisäksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Hei! Tulee lämpimästi mieleen oma isä, kun hän oli tullainen rakentaja niinkuin sinäkin. Myös vanhin veljeni on tehnyt monta rakennusta. Sinulle nyt varjelusta kaikkeen puuhaamiseen ja iloisia vapaa-aikoja. Une
VastaaPoistaMoi isispappa, oltiin joo Teivaisten kanssa saaressa. Janne teki sisäkattoa ja me muut mummin kanssa puusavottaa tai ns. risusavottaa vissiin, vesurilla niitä pieniä runkoja, lapset ja minä vedettiin niitä laavulle ja saunalle, Kari moottorisahalla pieni ja Inkku, minä ja muut pienetkin välillä pinottiin. Välillä Karikin oli metässä, Eero samoin. Tuittu, Aapo ja muut veti runkoja. Paljon silti hommaa jäi. Ai niin, Riikka kuori muutamia runkoja ja nosti niitä vähän.
VastaaPoistaMutta hyvä mieli tuli, varsinkin mummille;) Ihanaa oli taas jälleen! Siunausta sinne "savottoihin"!
Kiitos uskolliset kommentaattorini Une ja Tiina!
VastaaPoistaOli mukava lukea uutisia saaritalkoista. Minkäverran Janne sai jatkettua sisäkattoa? Ne kesämökin ikkunat karmeineen lienee vielä kesken. Mahtaneeko Janne ehtiä vielä niitä myöhemmin syksyllä asentamaan? Niin ja oletteko vielä kaikki menossa saareen myöhemmin syksyllä? t.Aatsa
Istun Rovaniemen rautatieasemalla ja ootan bussia Hettaa
VastaaPoistan, maalauskurssil vaihteeks. On AIKAA lukea ja leikkiä uudel lelul i-phonelkin. Ruska alullaan! H.s.k! Leena
Kiitos Leena kommentista ja viihtyisää maalauskurssia Hetan upeissa maisemissa. t. Aatsa
VastaaPoista